Kun juuret on katkottu ei runko vahvistu

Share on FacebookTweet about this on TwitterShare on Google+Email this to someone

Lahden ammattikorkeakoulun päätös lakkauttaa koru- ja vaatetusalan muotoilu kertoo paljon Ammattikorkeakoulun johtamiskulttuurista ja ymmärryksestä alojen erilaisuudesta. Lamk perustelee korusta ja vaatteesta luopumista näiden suuntautumisalojen pienuudella. Millään kulttuurialalla, etenkään erikoisaloilla ei ole vastuullista kouluttaa suuria määriä keralla, se ei silti tarkoita etteikö aloja tarvittaisi. aloilla on omat erityispiirteensä, myös omanlaisensa työkentät. Kulttuurialoilla ei mennä valmisiin työpaikkoihin vaan luodaan useimmiten työ itse.

Nyt Lamk haluaa nostaa paikkamääriä teollisessa muotoilussa ja luoda immateriaalisen muotoilun ohjelman, mikä tarkoittanee palvelumuotoilua, jota jo Suomessa koulutetaan. Hyvän peruskoulutuksen saanut muotoilija voi hyvin erikoistua palvelumuotoiluun nytkin Yamk-opinnoissa Lahdessakin. Käyttäjäjäkokemukset- ja käyttäjälähtöisyys ovat muotoilun perusta, oli muovata asia sitten käyttöliittymä, liikenne tai jalkine.

On huolestuttava näkymä että Lahden ammattikorkeakoulun johto näkee teollisen muotoilun tulevaisuuden alana jota kasvattaa vaate- ja korumuotoilun ohi. Koru- ja vaate eivät ole mitään auringonlaskun aloja. Kotimainen ekologisesti ja eettisesti kestävä vaate tulee olemaan tulevaisuutta. Ala jonka laadukas koulutus ajetaan alas ei voi laajeta ja kehittyä.

Kun LAMK kokoaa koulutusaloja ISKU:n kiinteistöön niemeen, ajatus kai on että alojen opiskelijoiden yhteistyöllä syntyy jotakin aivan uutta lisäarvoa. Tuo lisäarvo jää kovin laihaksi ja yllätyksettömäksi jos jäljellä on vain teollinen muotoilu. Kutkuttavampaa olisi nähdä mitä syntyy biotekniikan, sosiaali- ja terveysalan yhteistyöstä vaate- ja korusuunnittelu.

Muotsikan rungosta on rönsyjä karsittu jo riittävästi, esimerkkinä siihen aikanaan liitetty Lahden Taideinstituutti sekä elokuva- ja tv-linja. Jälkimmäinen aikana jona juuri audiovisuaalinen media laajeni, kasvun ja kehittämisen potentiaali lisi ollut. En voi allekirjoittaa väitettä että Lamkin johdon päätöksillä runko vahvistuisi kun rönsyjen sijasta on latvottu juuret.

Johtamiskulttuuri näyttää jatkuvan edelleen vanhanaikaisena autoritäärisenä. Ammattikorkeakoulussa muutoksia ei rakenneta ruohonjuuritasolta ylöspäin kehittämällä ja asiantuntemusta hyödyntämällä, vaan mekaanisesti lukuja tuijottaen ja valmistelemalla asiat pimennossa. Näin ei voi syntyä positiivista kehittämisen kulttuuria, eikä houkuttelevaa ja haluttua työ- tai opiskelupaikkaa.

Lahden kaupungin olisi syytä terästäytyä omistajaohjauksessaan koulutuspolitiikan suhteen ja pitää huoli siitä että laadukas muotoilukoulutus vahvistuu ja osaaminen juurtuu myös Lahteen.

 

Kaikkien puolueiden yhteisrintama yhdenvertaisen varhaiskasvatuksen puolesta on tervetullut!

Share on FacebookTweet about this on TwitterShare on Google+Email this to someone

Katja Ståhl kertoi eilisessä (21.2) lehdessä, vastauksena Juha Honkosen aiheelliseen kysymykseen lapsiystävällisen kaupungin linjauksesta rajata lapsen oikeutta varhaiskasvatukseen, lähteneensä kuntavaaliehdokkaaksi juuri tämän käsittämättömän päätöksen vuoksi. siis päätöksen josta juuri Kokoomus on itsepintaisesti pitänyt kiinni, vaikka tilaisuuksia virheen myöntämiseksi ja korjaamiseksi on ollut. Ståhlin havainnot rajaamisen haitoista ovat aivan oikeat ja tutkimustulokset tukevat oikeutta rajaamattomaan, mieluiten maksuttomaan varhaiskasvatukseen. Surullista kyllä, mutta Kokoomuksesta löytyy muutakin mieltä. Esimerkiksi valtuutettu Merja Vahter totesi taannoisessa käsittelyssä että lapset kuuluvat kotiin ”sanoivat tutkimukset sitten mitä tahansa”.

Kokoomus kiirehti kyllä viime vuonna paikkaamaan yrittäjille aiheuttamaansa haittaa lautakunnassa viemällä läpi päätöksen kompensoida yrittäjille rahallisesti lapset jotka eivät nyt hoitoon pääse. Lapsille ja perheille aiheutetusta haitasta ei ollut huolta. Lapsen oikeudet tulivat jyrätyksi ideologisista syistä, ei edes taloudellisista. Jotka nekin olisivat huono ja kestämätön peruste olla tasaamatta sosio-ekonomisesta asemasta johtuvia eroja varhaislapsuudessa ja taata jokaiselle lapselle turvallinen kasvuympäristö, syli, lämmin ateria ja se laadukas varhaiskasvatus. Parhaiten ja yhdenvertaisimmin tarpeeseen vastataan pitämällä huoli kaupungin omasta päivähoitoverkosta, jossa perheitä tuetaan arjen haasteissa ja erityislapset saavat tukea.

Mahdollinen muutaman sadan tuhannen euron säästö on äkkiä kuitattu sillä, että rajaus estää monia vanhempia, etenkin naisia, työllistymästä. Tämän päivän työelämä ei odota hoitopaikkapäätöstä. Kuluja syntyy kun väsynyt vanhempi ei saa rakennettua kiintymyssuhdetta tai kun lapsen sosiaaliset taidot jäävät oppimatta tai motoriset ja kielelliset haasteet huomaamatta ja tuki saamatta. Perheet tuntevat parhaiten tarpeensa.

Varhaiskasvatuksen rajaus tulee perua ja samalla myöntää ettei ryhmäkokoja voi nostaa vaikka oikeistohallitus siihen luvan antaisi, mikäli haluamme lapsille hyvän elämän perustan. Myöskään psykologiresurssit eivät ole riittävät varhaiskasvatuksessa. Meidän pitää painottaa kynnyksettömyyttä ja aitoa yhdenvertaisuutta korjaavien erityisratkaisujen sijaan. Kotihoidon tuen kuntalisä on paikallaan ihan pienille lapsille, sillä lapsiperheköyhyys on kasvussa, mutta äitien sijasta isät pitäisi kannustaa jäämään kotiin lapsia hoitamaan. Ehkä sillä ehkäistäisiin myös niitä tilanteita, joissa isä jää lapsiperhearjesta ulos lopullisesti eron myötä.
Elisa Lientola, Vasemmistoliitto, kuntavaaliehdokas

Kuvataiteilija Elisa Lientola
elisa.lientola@gmail.com
0442518806
http://elisalientola.net/

Lahden Kaupunginvaltuutettu Vas
www.elisalientola.fi

Ääni oikeudenmukaisuudelle

Share on FacebookTweet about this on TwitterShare on Google+Email this to someone

Kausi valtuutettuna on opettanut valtavasti. Kipinä ei suinkaan ole sammunut, vaan olen ehdolla myös 2017 kuntavaaleissa.

 

Minä kaipaan päätöksentekoon aitoa vaikutusten arviointia. Liian paljon päätöksiä tehdään paniikissa säkki silmillä, arvioimatta mitä ne tarkoittavat pienituloisille, lapsiperheille, lapsiperheiden vanhempien työssäkäynnille, asukkaiden hyvinvoinnille ja yhdenvertaisuudelle.

 

Ihminen ei ole kuluerä. Yhteiskunnassamme ei ole varaa syrjäyttää ketään. Ei ole varaa päätöksiin joiden johdosta eläkeläinen tai työtön ei pysty kustantamaan lääkkeitään ja lääkärikäyntejään. Meillä ei ole varaa olla nostamatta kotihoidon resursseja tasolle jossa asiakkaat tulevat hoidetuksi ja hoitajat jaksavat työssään. Eikä meillä ole varaa sulkea varhaiskasvatuksen ovia työttömän lapselta ja samalla työelämän ovia hänen vanhemmaltaan. Meillä ei ole varaa heikentää nuortemme näkymiä tulevaisuuteen pitämällä perusopetuksen ja toisen asteen koulutuksen resurssit tasolla jolla erityistä tukea tarvitseva lapsi jää siitä paitsi ja jossa kiusaaminen rehottaa suurissa ryhmissä ja parhaansa tekevät opettajat uupuvat.

 

Eriarvoisuus nakertaa yhteisöllisyyttä ja yhteisössä on hyvinvoinnin ja ihmisenä kasvun avaimet.

 

Sivistystä, taidetta ja kulttuuria ei voi milloinkaan eikä millään korvata, sitä pitää vaalia ja kasvattaa. Rasismiksi ja poliittiseksi väkivallaksi äitynyt maahanmuuttovastaisuus on osoittanut mihin sivistystä ja erilaisia kokemusten jakamisen tapoja tarvitaan, kaikkina aikoina, etenkin haastavina.

 

Minä haluan rakentaa oikeudenmukaisen kehittyvän koulutus- ja kulttuurikaupungin, joka ei jousta yhdenvertaisuus- ja ympäristökysymyksissä vaan löytää niihin luovat ratkaisut. Kaupungin joka käy rohkeasti edellä.

 

Jos haluat tietää mitä valtuustoryhmämme ja minä olemme viime kaudella tehneet ja mitä tulemme tekemään tule torille juttelemaan, soita, laita sähköpostia tai ota yhteyttä facebookin kautta.

Lasten yhdenvertaisuuden hinta 500 000

Share on FacebookTweet about this on TwitterShare on Google+Email this to someone

Valtuusto sai eilen vastauksen siihen, paljonko kaupunki säästää subjektiivisen päivähoito-oikeuden purkamisella. Lasten yhdenvertaisuuden hinta Lahdessa on puoli miljoonaa.

Tässä luvussa ei edes huomioida positiivisia kerrannaisvaikutuksia joita laadukkaalla, kaikille tarjottavalla varhaiskasvatuksella on puhumattakaan negatiivisilla siitä että estämme työllistymistä..

Subjektiivinen päivähoito on LAPSEN oikeus yhdenvertaiseen varhaiskasvatukseen. Päivähoito ei ole palvelu jolla kasvatetaan vanhempia.
Se ei ole säilö, jonne lapset viedään koska vanhemmilla on tärkeämpää tekemistä, vaan se on pedagogista kasvatusta jossa mm. huomioidaan lapsen sosiaalinen, motorinen, kielellinen kasvu. Opitaan oppimisen edellytykset ja tasoitetaan tietä puuttumalla ajoissa mahdollisiin ongelmiin oppimisessa.

Pitämällä kiinni oikeuden rajaamisesta viemme lapselta oikeuden olla samalla viivalla muiden kanssa koulupolulla. Varhaiskasvatuksen merkitys lapsen myöhemmälle koulumenestykselle on merkittävämpi kuin mikään muu vaihe koulupolulla.

Pitämällä kiinni rajaamisesta estämme tehokkaasti työllistymistä.Etenkin naisten työllistymistä. Keikka- ja pätkätyö ei odota päiviä, eikä pidempikään aina pitkään.
Viemme myös parhaan mahdollisen tuen tukea perheiden jakasamista. Väsyneen äidin ja lapsen kiintymyssuhteen jäämisestä heikoksi on elämänmittaiset seuraukset. Siksi joskus voi olla parempi että isompi lapsi on päivähoidossa vaikka vanhempi kotona. Kyse on silloin viisaudesta ei laiskuudesta.

Lapset joilta pääsyä varhaiskasvatuksen piiriin on rajattu, eivät ole tasa-arvoisia päivähoidossa. Ollessaan satunnaisesti tiettyinä aikoina hoidossa lapset jäävät osattomaksi nimenomaan siitä varhaiskasvatuksesta, josta esimerkiksi OECD:n mukaan usemman suomalaislapsen pitäisi olla mukana. Kaikki toiminta päiväkodissa on laadukasta ja arvokasta, mutta ei lastentarhanopettajan ja kenties erityislastentarhanopettajan toteuttamaa suunnitelmallista varhaiskasvatusta.

Päätös purkaa subjektiivinenpäivähoito-oikeus syntyi epämääräisellä talousarviokirjauksella ilman keskustelua. Päätös oli iso virhe. Nurinkurisimmillaan päätös johti siihen että kaupunki kompensoi palveluntuottajille sitä ettei päästä lapsia hoitoon, palveluntuottajatkaan kun eivät puolikkailla lapsilla tule toimeen.

Onko Lahti heittänyt lapsiystävällisyyden romukoppaan. Onko lastemme tasa-arvon hinta todella 500 000 vuodessa?

Ja ennen kaikkea: Päätös rajata päivähoito-oikeutta lisäten eriarvoisuutta on väärin ja toivottavasti pikaisesti purettavissa.

TA-prosessista hullunmylly

Share on FacebookTweet about this on TwitterShare on Google+Email this to someone

Eilinen valtuusto pysyi kaupunginhallituksen viitoittamalla itsepetoksen tiellä.

siihen liittyen Etelä-Suomen Sanomissa julkaistu kirjoitus. Mikään ei ole muuttunut.tulo-odotukset talousarvion tilkkeeksi ovat spekulatiivisia, eivät realistisia.

Lahden kaupunginhallituksen oikeisto lähti populistiselle kuntavaalilaukalle maanantaina torpatessaan kaupunginjohtajan jo lähtökohtaisesti alijäämäisen budjetin. Jos kokoomuksella ja esityksen kannattajilla olisi ollut esitys mistä viitisen miljoonaa lisää karsitaan, olisi esityksessä ollut jotakin tolkkua. Sen sijaan kokoomus meni piiloon viranhaltijoiden selän taakse ja edellytti viikossa säästöjen löytymistä. Tämä on täysin edesvastuutonta ja ennenkuulumatonta vastuunpakoilua. Kaupunginhallitus on ajoissa antanut raamin, lautakunnat ovat käsitelleet talousarvion omalta osaltaan ja kaupunginjohtajan punakynä puhunut sen jälkeen. Viranhaltijoiden virkavastuuta ei tunnuta Kokoomuksessa kunnioitettavan lainkaan, lautakuntien roolista puhumattakaan. Kaikkein vähiten oikealla kannetaan vastuuta arvovalinnoista.

SOS-hallitus on nostanut kiinteistöveron ylä- ja alarajoja painostaakseen kuntia paikkaamaan hallituksen leikkausten köyhdyttämää talouttaan. Kovin sitoutuneelta puolueensa politiikkaan vaikuttavat oikeistopuolueet.

Julkisuudessa on kiinteistöveronkorotuksesta maalattu kohtuutonta mörköä; Etelä-Suomen sanomat on kertonut että omakotitaloasujalle kiinteistöveron korotus 0,55:stä 0,6:n, eli 0,05 yksikköä, on 130 euroa. Sitä uutiset ei kerro, minkä arvoisesta asunnosta vero on laskettu, ei todellakaan mistään mummonmökistä. Tavallisella omakotitaloasujalla tuo kiinteistöliiton antama lukema olisi 50% korotus. Taviksen kiinteistöveron korotus olisi ollut parisen kymppiä vuodessa. Toki tiedolla 130 €:n korotuksesta saadaan rakennettua kuva siitä kuinka kovasti korotus käy kukkarolle. Me Vasemmistoliitossa suosimme progressiivista tuloverotusta, mutta maltillinen kiinteistövero olisi ollut parempi kuin kiihtyvä leikkaustahti. Lainaa saa toki juuri nyt halvalla, mutta ensi vuonna olemme taas tässä.

Kaupungin organisaatiossa mennään jo hyvin heikoilla jäillä palvelujen toteutumisen suhteen. suun terveydenhuollossa hoitotakuu on kaukana, kotihoito tarvitsisi lisää resurssia, sivistystoimiala on ahdingossa, opettajat helisemässä ja vetovoimaa lisäävä toiminta umpijäässä. Tiedämme miten 90-luvun leikkaukset kohtelivat lapsia, nyt laman lapset ovat vanhempia ja heidän lapsensa tarvitsisivat erityisesti sitä tukea jota heidän vanhempansa tutkitusti olisivat tarvinneet. Lapsissa ja heidän koulutuksessaan varhaiskasvatuksesta jatkokoulutukseen on tulevaisuutemme, yksikään porras matkalla varhaislapsuudesta aikuisuuteen ei saa pettää. Äänet kuntavaaleissa eivät ole sen arvoisia.

Elisa Lientola, kaupunginvaltuutettu, Vas

Lahden talousarvion 2017 sudenkuopat

Share on FacebookTweet about this on TwitterShare on Google+Email this to someone

Sosiaali-ja terveydenhuollon ensi vuoden talousarviota viedään eteenpäin ”rönttäsummalla”, joka toki perustuu olemassa oleviin tarpeisiin ja palvelurakenteisiin, ja on siksi erittäin arveluttava ja demokratian vastainen tapa. Vaikka hyvinvointikuntayhtymä 1.1.2017 aloittaakin, ei sillä ole hallussaan taikasauvaa, jolla korjata kustannuksitta resurssivajeemme hammashuollossa, kotihoidossa, palveluasumisessa ja sosiaalipalveluissa. Oikeiston mielestä Lahti palveluiden tilaajana ei voi kuin nostaa käpälät kattoon ja odottaa että kuntayhtymä hoitaa hommat parhaaksi katsomallaan tavalla. Kuntayhtymästä päätettäessä oikeisto korosti Lahden päätösvaltaa tilaajana. Päättäjät jotka palveluiden resursseista viime kädessä vastaavat eivät voi tai halua ottaa vastuuta joka heille kuuluu.

Erikoissairaanhoidon jatkuvan alibudjetoinnin varjolla saadaan leikata vuosittain kaupungin palveluita. Nämä kesken vuoden tulevat leikkaukset ovat myrkkyä niin palveluiden käyttäjille kuin organisaation pitkäjänteiselle kehittämisellekin.

Lahden talousarvioprosessia on jo pidempään hämärtänyt piiloleikkaukset, jotka kaventavat käyttötaloutta mm. tilakulujen nousun myötä.

Esimerkiksi sivistystoimialalla vuokramuutos kuluvana vuonna oli 4,79 M€, tulevana 1,8 M€, ja pakollisten investointipiikkien jälkeen nousu tulee olemaan pökerryttävä. Lapsimäärä kasvaa ja samalla pitää edellisvuoden menot alittaa. Tilanne toistuu kestämättömänä.

Vaikka lautakunta on sivistystoimialalla työtään päässyt tekemään, on sen kädet sidottu vuokrakulujen nousun osalta. On vaikea ajatella että palvelut saadaan tuotettua tiukalla raamilla. Perusopetuksen osalta ollaan sukeltamassa valtakunnalliseen alakastiin, varhaiskasvatuksen osalta on jo luovuttu subjektiivisesta päivähoito-oikeudesta ja komeilemme valtakunnan uutisissa huonossa valossa. Kulttuuripalvelut pärjäävät aina vähän niukemmalla, mutta kuinka pitkään. Palveluilla on väliä veronmaksajiakin houkutellessa, ei pelkällä veroprosentilla.

Joka vuosi seiniin menee enemmän rahaa, käyttötalouteen jää vähemmän ja silti taseyksiköiden ylijäämiin ei kajota. Keskustelua palveluiden rahoitusvajeen paikkaamisesta ei avata, vaikka talouden kanssa rimpuilevat palvelumme ovat täysin taseyksiköille asetettujen tavoitteiden armoilla. Kaupungin oma organisaatio nakertaa ydinpalveluita.

On poliittisen päätöksen tulos kuinka budjetissa rahaa pyöritetään, kuinka paljon sisäiset vuokrat vuodessa nousevat, miten poistoja kirjataan, katsotaanko lomapalkkavelat tappioksi jotka sitten höylätään toimialoilta lisätalousarviossa.

Kuka enää muistaa sitä suurta huolta ja keskustelua jota vielä viime presidentinvaalien aikaan päivittäin käytiin syrjäytyvistä nuorista? Koettiin ettei hyvinvointipalveluista, varhaiskasvatuksesta, koulutuksesta ja sosiaalitoimialalta ikinä enää saa viedä pohjaa pois, jotta koulusurmien kaltaisilta tragedioilta vältyttäisiin.

Nyt toistamme kaikki samat virheet, joskin roisimmin; tietoisena seurauksista, valmiina jättämään lapsillemme ja lapsenlapsillemme perinnöksi eriarvoisuuden jakaman yhteiskunnan, mielenterveysongelmat, koulutusvajeen ja lapsiperheköyhyyden. Ilmeisesti arvokeskustelujen aika on ohi ja jokainen oman onnensa seppä. Vai valitsemmeko toisin? Itse mieluummin maksan veroja kuin luon sosiaalisen eriarvoisuuden rikkoman turvattoman yhteiskunnan. Tämä palvelujen alasajo ei ole välttämättömyys vaikka oikeiston mantrat sen siltä saavat kuulostamaan. Eriarvoisuuden kasvattaminen ei lisää työllisyyttä ja verotuloja, päinvastoin.

STM:ltä ohjeistus – Lahti muuttaa B-lääkärintodistusten maksukäytäntönsä

Share on FacebookTweet about this on TwitterShare on Google+Email this to someone

Meillä Lahdessa ja toki muissakin kunnissa tulkitaan välillä lakia uudelleen. Valitettavasti ei aina kaupunkilaisen eduksi. Esimerkiksi on tulkittu että sairaudenhoitoon tarvittavista lakisääteisistä terveyskeskuslääkärien b-lausunnoista, joita tarvitaan sairauden hoitoon tai esimerkiksi Kelalle lääkekorvausten hakemiseksi, voi periä reilun viidenkympin laskun. Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto viime vuonna puuttui oman alueensa kirjaviin käytäntöihin maksuista ohjeistaen kuntia olemaan perimättä maksua lakisääteisistä todistuksista.

Alueellisen tasa-arvon ei kuitenkaan arveltu koskevan Lahtea ja Päijät-Hämettä, vaan vielä pari viikkoa sitten tulkinta samasta laista oli että maksun voi periä ja sama käytäntö koskee koko Päijät-Hämettä ja siitä on paikallisen Avin kanssa keskusteltu. Länsi- ja Sisä-Suomen Avin lausunto kuitenkin perustui oikeudessa koeteltuihin tapauksiin, joten emme halunneet jättää asiaa sikseen.

Kun alueellinen epätasa-arvo oli ilmeinen, teimme 5.9.2016 Vasemmistoliiton Lahden valtuustoryhmänä asiasta valtuustokysymyksen. Kysymykseen ei ole vielä vastattu virallisesti, mutta soten virkamiesten kysyttyä STM:stä neuvoa tuloksena oli viimein valtakunnallinen ohjeistus kunnille (STM Kuntainfo 4/2016 ) Jossa todetaan yksiselitteisesti että terveyskeskuksissa SVB-lomakkeelle laadittava lääkärintodistus tai lääkärinlausunto, jota potilas tarvitsee hakiessaan sairausvakuutuslain (1224/2004) mukaisesti Kansaneläkelaitoksen päätöstä lääkehoidon erityiskorvattavuudesta on maksuton. Lahden kaupunki luopuu maksukäytännöstä terveyspalveluiden johtajan mukaan välittömästi.

Joskus kannattaa valtuutetun tarttua ”lillukan varsiin” epäkohtia huomatessaan. Sieltä varren päästä voi purkautua laajempi vyyhti. STM:n ohjeistus Helpottaa monen kroonisesti sairaan elämää, joille yhdessä maksukorotusten ja lääkeomavastuun nostojen kanssa tuo todistusmaksu on voinut olla hoidon este.

Erityisesti ilahduttaa että lopputulos ei ollut yhden kuntalaisen valituksen läpimeno, vaan valtakunnallinen ohjeistus joka toivottavasti nyt takaa lain toteutumisen niin, ettei sen vahtiminen jää yksittäisten kansalaisten tai valtuutettujen hoidettavaksi.

Kiitos kuuluu siis sille kaupunkilaiselle, joka ensimmäisenä tämän epäkohdan esiin nosti. Kannattaa pitää yhteyttä päättäjiin

Sotebudjetointia sokkona?

Share on FacebookTweet about this on TwitterShare on Google+Email this to someone

Lahden sosiaali- ja terveydenhuolto siirtyy 1.1.2017 osaksi Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymää. Tämän vuoksi sosiaali- ja terveydenhuollon talousarvio on päätetty viedä läpi yhdellä könttäsummalla ilman vastuualuekohtaisia sitovuustasoja. Aivan kuin kuntayhtymä syntyisi tyhjästä. Vaikka kuntarajat häviävät ja perus-erikoissairaanhoito-akseli integroidaan, niin edelleen Lahti kaupunkina maksaa terveydenhuollosta.

Talousarvion könttäsumma pohjautuu olemassa oleviin tarpeisiin.  Meillä lautakunnan jäsenillä on vastuu ja velvollisuus huolehtia raamin riittävyydestä. Nyt päätökset pitäisi viedä eteenpäin säkki päässä. Kasvua on sallittu edellisvuoteen verrattuna prosentin verran, vaikka tilakulut esimerkiksi kaupunginsairaalan valmistuessa lisäävät kasvupainetta. Kasvua menoihin tuo myös ikääntyvä väestö ja heidän palveluntarpeensa.

Sosiaali- ja terveydenhuolto on olut useamman vuoden alibudjetoitu. Ylitykset eivät johdu siitä etteivätkö viranhaltijat tekisi tarkkaa työtä ja pitäisi kuluja kurissa parhaansa mukaan. Aina vyön kiristäminen loputtomiin ei ole se tehokkain tapa, etenkään jos palvelut on lakisääteisesti kuitenkin hoidettava. Liian tiukka talous ja työtahti tuo tullessaan väistämättä sairaspoissaolot. Vaikka me päättäjät puhumme ennaltaehkäisystä, emme rohkene panostaa sen toteutumiseen. Mitä vaikeammaksi tehdään julkisen palvelun saavutettavuus, sitä pidemmälle sairaudet ehtivät edetä.

Hampaat eivät aiheuta intohimoja päättäjissä.

Hampaat eivät aiheuta intohimoja päättäjissä.

Ideologisesti voi oikealla ajatella, ettei julkisesta palvelusta pidä tehdä liian houkuttelevia, jotta ihmiset siirtyvät yksityisten palveluiden käyttäjiksi. Ilmeisesti tällä logiikalla on pidetty suun terveydenhuoltoa äärimmäisen tiukilla vuosikaudet. Vaikka aluehallintovirasto hönkii syystäkin niskaan, ei päättäjiltä löydy tahtoa muuttaa palvelun saavutettavuutta. Kahdellakin hammaslääkäri-hoitaja- työparilla saataisiin parannusta aikaan. Kustannus olisi 181 200 euroa, ei siis vallan mahdottomista summista kyse. Lahden sisällä vallitsee hyvin epätasa-arvoinen lainkin vastainen tilanne; Nastolan alueella ollaan tyytyväisiä palveluun, ajan saa kahdessa viikossa. Palvelut tuottaa Aava ja rahaa kuluu huomattavasti enemmän asukasta kohden. Suun terveys on suurempi asia kuin hampaitten paikkaus. Ja mitä paremmin se toimii jo vauvasta alkaen, sitä pienemmät kustannukset myöhemmällä iällä. Suun terveydenhuolto ei vain taida olla kovin mediaseksikäs puolustettava poliitikoille.

Vanhuspalveluissa on tehty määrätietoista rakenneuudistusta. Painopiste on siirtynyt laitoksista kotiin. Kotihoito on ollut kovilla ja sairauspoissaolot sen mukaisia. Palveluntarpeen kasvaessa kotihoitoon ollaan lisäämässä resurssia joka tosin vastaa vain kasvuun, ei olemassa jo olevaan ylikuormitukseen. Palveluasumista tarvitaan rakennemuutoksesta huolimatta. Yhtään paikkaa ei ole kuitenkaan raamiin lisätty, vaikka tarve vähintään seitsemälle paikalle on olemassa. Jos palveluasuminen sakkaa, kuormittuu kotihoito suotta tai asiakkaat odottavat sairaansijoilla, mikä ei missään nimessä ole tarkoituksen mukaista.

Lahdella on kyseenalainen kunnia periä terveyskeskuslääkärimaksujen lisäksi myös hoitajakäynneistä saman suuruista maksua, mikä valitettavasti kolahtaa juuri pienituloisimpiin, niihin jotka käyttävät julkista terveydenhuoltoa. Summat eivät keskituloiselle ole suuren suuria, mutta riittäviä kaatamaan pienituloisen talouden osuessaan samalle kuulle lääkärimaksujen ja lääkkeiden omavastuun kanssa, joita molempia on rutkasti nostettu ja hallituksen aikeissa on edelleen korottaa. Tämä saattaa estää oikea-aikaisen hakeutumisen hoitoon. Ja kuntataloudelle se saattaa myös olla rasite; miksi maksaa hoitajasta kun Akuutti24:ssä pääsee pienemmällä kululla lääkärille. Näillä käytänteillä ohjaamme kaupunkilaisia käyttämään palveluita kaupungille lopulta kalliimmalla tavalla. Kasvavat taksat ovat omiaan lisäämään terveyseroa sosioekonomisten luokkien välillä.

Hyvinvointipalvelut, siis sosiaalipalvelut, vammaispalvelut, lastensuojelu jne ovat tiukilla myös ensi vuoden, vaikka sosiaalihuoltolain muutos olisi vaatinut resurssointia.

Nämä ja monet muut kriittiset kipupisteet halutaan nyt häivyttää yhden könttäsumman sisään. Ikään kuin paineet poistuisivat hyvinvointikuntayhtymän myötä. Lahti saa yhtymältä ne palvelut mitä se siltä tilaa. Näyttää siltä että oikeistolla on nyt paikka näivettää julkiset palvelut yksityisten tieltä ja pestä kätensä piiloutumalla hyvinvointikuntayhtymän selän taakse.

Oma toiveeni, ja uskoni, on että myös oikealla ja keskellä herätään siihen ettei kuntayhtymän mattokaan ole niin suuri että sinne kaikki ongelmat piiloon mahtuvat, vaan palvelluiden toimivuudesta on kannettava vastuuta ja kaupungin ja sen asukkaiden etu on jouhevasti toimivat julkiset palvelut ja puheissa vilisevät arvot toteutetaan reaalimaailmassa.

 

 

Perussuomalaisten on kannettava vastuunsa rasistisesta väkivallasta

Share on FacebookTweet about this on TwitterShare on Google+Email this to someone

Yhteiskuntaamme ei kuulu rasistinen väkivalta. Forssassa tapahtunut turvapaikanhakijoihin kohdistunut väkivalta ja pelottelu on äärimmäisen vakava ja tuomittava ilmiö. Valitettavasti häirintää ja uhkavaa käytöstä turvapaikanhakijoita kohtaan on tapahtunut muuallakin Hämeessä. Forssan tapahtumilla on poliisin mukaan rasistinen motiivi (Yle 24.8.2016) ja poliisi tarttuu tilanteeseen tiukemmin. Mikä muukaan voii olla vastaanottokeskusten ja niiden asukkaiden häiriköimisen syy?

 

Hyökkäystä vastaanottokeskukselle ei voi puolustella maahanmuuttopolitiikalla, huhupuheilla tai yksittäisen maahanmuuttajan tekemisillä. Yksilöinä olemme kaikki yhdenvertaisia ja laki on sama kaikille. Virkavalta tutkii rikokset ja oikeuslaitos jakaa rangaistukset. Jos maahanmuuttajaa on syytä epäillä rikoksesta, rikosilmoitus tehdän poliisille, ei astaloilla vastaanottokeskukselle. Oman käden oikeutta ei tule käyttää.

 

Odotan hallituspuolue Perussuomalaislta tiukempaa puuttumista puoleen edustajien syrjintään yllyttäviin puheisiin. Nyt ei ole aika murehtia galluplukuja vaan rakentaa rauhaa kantaväestön ja turvapaikanhakijoiden välille. Jytky päästi hengen pullosta ja sen takaisin saaminen onkin vaikeampi rasti, mutta olisi suoraselkäistä edes yrittää.

 

Mikäli kritiikkiä maahanmuuttopolitiikasta tarvitaan, tulee palaute antaa hallitukselle ja eduskunnalle asiallisesti. Vaikuttaminen tapahtuu demokratian keinoja käyttäen ei henkilöihin kohdistuvan pelottelun ja väkivallan keinoin. Eivät turvapaikanhakijat ole vastuussa mailman konflikteista, saati Suomen hallituksen tuloeroja kasvattavasta ja tulevaisuuden näkymiä kaventavasta politiikasta.

 

Sotaa, sortoa ja hätää pakenevat ihmiset etsivät turvaa ja se meidän on pystyttävä antamaan. Maailmassa on 60 miljoonaa pakolaista, Forssassa kourallinen. Forssassa vihamielisyyttä ylläpitävät ja lietsovat voivat valita yhteiskunnan jossa yhteistyöllä ja ihmisarvoa kunnioittamalla saavutetaan parempi tulevaisuus.

Hyvinvointikuntayhtymä valtuustossa 27.6.2016

Share on FacebookTweet about this on TwitterShare on Google+Email this to someone

Lahden kaupunginvaltuusto käsitteli hyvinvointikuntayhtymän perustamispykälän kokouksessaan 27.6. esityslista . Tavoitteet on kirjattu esityslistaan. Lukija voi katsoa lukeeko perussopimuksessa tai esityksessä vankkaa tukea sille, että nämä erinomaiset tavoitteet toteutuvat.

Käsillä oleva päätös on käytännössä suurempi kuin yksikään mahdollinen kuntaliitos.

Uudessakin kunnassa yhteisten päätösten tekijät ja rahakirstun vartijat valitaan demokraattisesti vaaleilla ja niin kauan kuin palveluita ei ulkoisteta kulkevat rahoitus, valta ja vastuu käsikädessä.
Nyt olemme päättämässä siitä, siirrämmekö tärkeimmät palvelumme kuntayhtymälle jossa ei voi sanoa edustuksellisen demokratian toteutuvan.

Minä en todistettavasti ole pilkunviilaaja. Mutta puhe uuden hyvinvointikuntayhtymän perustamisesta on häiritsevää kun kyse on vanhan erikoissairaanhoidon kuntayhtymän perussopimuksen muuttamisesta.
Kukaan ei ole onneksi sentään perustamassa pahoinvointikuntayhtymää.

Me kaikki haluamme turvata palvelumme hyvällä tasolla perusterveydenhuolto edellä ja häivyttää integraation esteet niin perus- kuin erikoissairaanhoidon, sosiaalipuolen kuin muun terveydenhuollon tieltä. Hävittää kuntarajat estämästä järkevää palvelurakennetta ja räjäyttää siilot toimialoilta. Asiakkaan ja tämän palveluiden tulee todellakin olla lähtökohta ja kehittämistä ei tule lopettaa.

On hyvin erikoista että näin mittavaa muutosta on valmisteltu ilman kansalaiskuulemisia ja henkilöstön vahvaa osallistumista. Mistä tulee viisaus palvelutarpeisiin nyt ja tulevaisuudessa jollei asukkailta?

Voiko tämä unelma ihanteellisesta sotesta toteutua luomalla merkittävä demokratiavaje?
Onko uudistuminen vanhoissa rakenteissa ylipäätään mahdollista, vaikka viranhaltijat ovatkin tehneet arvokasta ja ansiokasta työtä asiakaslähtöisesti ja uudistumishaluisesti? Emmehän ole varsinaisesti perustamassa uutta, vaan sullomassa omaa toimintaamme vanhaan varsin luutuneeseen rakenteeseen. Meillä ei ole hallussamme mitään työkalua tuon rakenteen muokkaamiseen ja todelliseen uudistumiseen sen sisällä.

Onko näin suuresta päätöksestä koskaan historiassa ollut näin vähän tietoa?
Valmistelu pohjautuu 2015 ajankohtaiseen valmisteluun. Aikaa on kulunut, hallituksen sinkoilusta tiedämme vain päivämäärän jolloin jotain tapahtuu. Ehkä.

Suurin asia mitä emme tiedä, ja johon vastuullisen päättäjän olisi pitänyt varautua jo tämän päätöksen valmistelussa on talous. Mitä maksamme tästä väliaikaisratkaisusta? Missä on tarkka suunnitelma etenemisestä? Miten kustannukset alkavat kehittyä. Mikä on se konkreettinen palveluverkko, rakenne ja organisaatio ja palvelulupaus josta nyt päätämme?

Taloudelliset vaikutukset on täysin arvioimatta.Yhtymä, saati jäsenkunnat eivät ole varautuneet talousmuutoksiin. Tälläinen etunoja on jo ennenkuulumaton ja ennenkaikkea vastuuton, ei rohkea.

Mikään ei takaa, että uudistuminen vanhaan rakenteeseen palveluita integroidessa toteutuu ja ettei päätöksen jälkeen jokainen kuuluta kyllä säästöjen perään, mutta vastusta sitten aina kun jokin olisi omassa kunnassa muuttumassa.

Luottamuksen päätöksenteossa täytyy perustua faktaan. Tietoon, jonka varassa voidaan todeta, että tästä suurella todennäköisyydellä tai varmasti koituu hyvää yhteisöllemme.

Nyt niin ei voi valitettavasti todeta. Emme tiedä oikeasti rahoituksen järjestämisestä mitään;. ”Jäsenkunta maksaa asukkaidensa käyttämät palvelut yhtenäisillä suoritehinnoilla” ei aivan selvitä kuka määrittelee palveluiden hinnat, tarpeen, katon. Maksaja vai laskuttaja? Miten palveluketju rakentuu palvelemaan asiakasta peruspalvelupainotteisesti ja hillitsemään kulujen kasvua, vai syntyykö tästä rahaimuri, johon meillä ei ole virtakytkintä?

Oikea laita ei näytä luottavan omiinsa, perusteluna kuuluu usein että tehdään nyt itse ennen kuin valtio tulee ja pakottaa. Onko oikeistohallitus tekemässä omiensa mielestä niin suuren virheen että pitää sahata oksa alta, vai onko oikeistolla kiire varmistaa, että palvelut ulkoistetaan ja demokratiaa kavennetaan siltä varalta ettei hallitus siinä onnistukaan.