Leikkauksista tulee käydä avointa keskustelua

Kaupunginhallitus vältti veronkorotuksen, suuntaamalla 10% leikkauksen sivistystoimialan ostopalveluihin. Tämähän kuulostaa harmittomalta?

Käytännössä päätös tekee perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen palvelutason laskua ja kulttuurilaitosten ja liikunta- ja kulttuuripalveluiden toiminnan mahdottomaksi.

Näiden osalta kyse ostopalveluissa ei ole massiivista materiaalihankintoja tai tukipalveluja, jotka voi kilpailuttaa, vaan ydintoiminnasta, jotka on ulkoistettu. Leikkaus koskee niitä teatterivierailuja, joista tulee myös tuloja, uimavalvojia, kentän huoltoa, näyttelyiden sisältöä, orkesterin vierailijoita  sekä keikkapalkkioita vanhusten palvelutalon tai päiväkodin hyvinvointia ja kulttuuriosallisuutta tukevasta taiteesta.

Näiden palveluiden osalta toimintatapaa on vuosien varrella muutettu niin, että omasta henkilöstöstä, kalustosta ja tiloista on luovuttu, usein tarkoituksenmukaisesti, ostopalveluiksi.  Kulttuuriostoissa kyse on suoraostoista, ei kilpailutettavista tarvikkeista. Esimerkiksi Suosalon suosittua monologia, ei voi kilpailuttaa halvemmalla hoidettavaksi, tai kapellimestaria korvata digillä. Sisässä on myös työehtosopimusten mukaisia matkakorvauksia.

Nämä ovat kuntien kulttuuritoimintalain mukaisia, kuntalaisten osallisuutta, hyvinvointia ja oikeutta nauttia taiteesta mahdollistavia ostoja alipalkatun alan ammattilaisilta.

Nykyisen kaupungin ostopalvelut eivät ole mitään tukipalveluja tai ylimääräistä, vaan kaupunkilaisten palveluiden ydintä. Eikä sivistyspalveluiden miltään vastuualueelta sellaisia löysiä löydy, että tämä miinus sinne sullottaisiin, ilman merkittävää palvelutason laskua.

Perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen osalta budjetti sisältää jo merkittävän leikkauksen ICT- ja ateriapalveluihin, jonka lautakunta katsoi rajaksi vastuulliselle leikkaamiselle. Kulttuuri- ja liikuntapalveluihin niin ikään kohdistuu jo pohjassa suuret leikkaukset, nämä lisäleikkaukset tekevät jo toiminnan mahdottomiksi, erityisesti kun leikkaus on naamioitu kohdistamalla se yhdelle budjettiriville.

Vastuullisen päätöksenteon tulee perustua valmisteluun ja vaikutusten arviointiin. Nyt mentiin mutulla ja egolla ohi viranhaltijoiden valmistelevien vaihtoehtojen, koska ei haluttu nimettä todellisia kohteita ja saatiin pahaa jälkeä aikaan. Toivottavasti huonosti valmisteltu, kohtalokas esitys ymmärretään valtuustossa perua ja näiden palveluiden merkittävästä heikennyksestä käydään rehellinen, avoin keskustelu.

Teatterikatsomo
Sammuuko valot hiljalleen kulttuuripalveluista?

Oppivelvollisuusuudistus tuo valoa nuorten tulevaisuuteen

Oppivelvollisuusuudistuksen eteneminen aiheuttaa ymmärrettävästi myös pelkoa siitä, että kuntien talous ei mahdollista sekä maksutonta toista astetta, että riittävän laadukasta varhaiskasvatusta ja perusopetusta. Tätä huolta avasi mm. 5.11.2020 ESS:ssä Mika Laitila ansiokkaasti. Pelko on kuitenkin turha. Uudistuksen kulut korvataan täysimääräisesti kunnille ja rahaa suunnataan myös koko koulupolun vahvistamiseen.

Uudistukseen sisältyy vahva tuki putoamisvaarassa olevien ohjaukseen, sekä mittava, vuosittain kasvava satsaus nimenomaan perusopetuksen oppilas- ja opiskelijahuollon vahvistamiseen. Oikeus oppia- laatuohjelmien kautta kohdennetaan 300M€ nimenomaan perustaitojen ja koulutuksellisen tasa-arvon vahvistamiseen varhaisessa vaiheessa ja varhaiskasvatuksessa kehitetään siihen soveltuvaa oppimisen tuen mallia.

Varhaiskasvatusta on jo tällä hallituskaudella vahvistettu: Ryhmäkokoja on pienennetty, maksuja alennettu ja käynnissä on ollut myös 5- vuotiaiden maksuttoman varhaiskasvatuksen kokeilut, joista kokemukset ovat rohkaisevia.

Lisäksi kun oppivelvollisuudesta 18-vuoteen saakka sekä maksuttomasta toisen asteen koulutuksesta säädetään, syntyy kunnille vahvempi velvoite käytännössä tukea lapsia ja nuoria läpi koulutuspolun. Päätös ei johda ajatteluun, että lakivelvoite opiskella poistaisi tuen tarpeen, päin vastoin. Kun kunta on vastuussa myös perusopetuksen jälkeisestä ajasta, sen kannattaa huolehtia tuesta oppimiselle ja nivelvaiheiden sujumisesta jo varhaisessa vaiheessa.

Hyvälläkään perusopetuksen todistuksella ja oppimisen taidoilla ei pärjää opintojen jatkossa, jos maksullisuus muodostuu esteeksi. Tutkimukset osoittavat, ettei pudokkuutta läheskään aina pystytä ennustamaan. Oppivelvollisuusuudistus on varovaistenkin arvioiden mukaan lopputulemaltaan pidemmällä aikavälillä julkisen talouden näkökulmasta neutraali. Työllisyys- ja tulokehitys vaikutukset maksavat sen takaisin.

Osaamisen vahvistaminen on paras keino pärjätä tulevaisuudessa, eikä nuoriin panostaminen ole missään ikävaiheessa myöhäistä. Erityisesti matalasti koulutetussa, työttömyydestä kärsivässä Päijät-Hämeessä emme tule pärjäämään ilman merkittävää koulutustason nostoa ja tarvitsemme kaikki keinot käyttöömme sen toteutumiseksi. Uudistus antaa meille ja erityisesti nuorille valoisamman näkymän tulevaisuuteen.

Resurssien jaosta kunnissa lopulta päättävät kuntien valtuutetut ja siksi valtuustoihin tarvitaankin enemmän lasten ja nuorten arjen asiantuntijoita, jotta julkiset varat ohjautuvat tukemaan lasten ja nuorten oppimista ja hyvinvointia parhaalla mahdollisella tavalla.

Tennarit asfaltilla jossa keltainen teksti "future" (tulevaisuus)
Male sneakers on the asphalt road with yellow line and title Future. Step into the future.