Ansioturva kaikille, mutta vastuullisesti

Share on FacebookTweet about this on TwitterShare on Google+Email this to someone

Kokoomuksen kansanedustaja Timo Heinonen säesti Etelä-Suomen sanomissa 14.7.2020 puolueensa avausta ansiosidonnaisen työttömyysturvan ulottamisesta kaikille. On harmi, jollei kokoomus ole todella asian takana ja valmiina laittamaan rahaa uudistukseen ja toteuttamaan sitä nopeastikin tekemällä työttömyyskassan jäsenyydestä pakollista ja lisäämällä työttömyysturvan rahoitusta, Vasemmistoliiton ehdotuksen mukaisesti, vaan kyseessä onkin jälleen vain kokoomuksen sääntömääräinen ammattiliittojen kampituskampanja.

Vasemmistoliiton ehdottama malli parantaisi järjestäytymistä ja sitä kautta vastaisi myös itse ongelmaan tehokkaammin.

Kokoomuksen puheenvuoroista paistaa, ettei työttömyysturvan haasteet ole hallussa. Havaittu haaste yllättävästä ansiosidonnaisen ulkopuolelle jäämisestä, on varmasti oikea. Mutta yllätyksen syy tuskin on kassaan kuulumattomuus, vaan työssäoloehdon jääminen vajaaksi liian lyhyiden työviikkojen vuoksi ja työttömyysturvalakiin sisältyvät ansat, jotka johtavat tulkintaan, ettei henkilö ole työvoiman käytettävissä.

Sipilän hallituksen työttömyysturvalain muutos 2016 vei ansioturvan monilta pelkästään sillä, että itsensätyöllistäjyys poistettiin ja silppu- ja pätkätöitä moninaisin työnmuodoin tekeviä alettiin enenevästi tulkita sivu- ja päätoimisiksi yrittäjiksi ja omassa työssään työllistyviksi, ei siis oikeutetuksi työttömyysetuuteen työn ja tulojen loppumisesta ja työhistoriasta huolimatta. Myös koronan myötä työttömäksi jääneille on tullut järkytyksenä nämä tulkinnat, usean kymmenenkin palkkatyövuoden jälkeen on esimerkiksi kulttuurityöläisiä todettu yrittäjäksi. Tämä tekee esimerkiksi alustatalouden kautta yrittäjäriskillä vasten tahtoaan toimivat työntekijät todella turvattomaksi.

Ansioperustaista turvaa vahvistetaan todellisuudessa pitämällä huoli siitä, ettei työnantajille mahdollisteta palkkatyön kriteerit täyttävän työn teettämistä pakkoyrittäjillä tai yrittäjämäisesti, että työstä maksetaan riittävää palkkaa ja työsuhteissa huomioidaan työssäoloehdon täyttyvyys. Tässä on tärkeää, että järjestäytymisaste on korkea, jotta ammattiliitot voivat pitää työntekijöiden oikeuksista huolta.

Onneksi sosiaaliturvan uudistusta valmistellaan tällä hetkellä ministeri Aino-Kaisa Pekosen johdolla huolellisesti, tosiasioihin nojaten ja vankalla asiantuntemuksella. Järjestelmä vaatii todella päivitystä ja muuttuneen työn ja yhteiskunnan huomiointia. Toivottavasti myös kokoomus on innolla mukana rakentamassa uudesta sosiaaliturvasta byrokratiaa purkavaa, ihmisten vapautta ja turvaa lisäävää, nykyistä oikeudenmukaisempaa järjestelmää.

Jos Kokoomus on todella huolissaan ansiosidonnaisen ulkopuolelle putoajista, se vaatii nollasopimuksille loppua ja alipalkkauksen kriminalisointia, kampanjoi itsensätyöllistäjien aseman puolesta sekä kannustaa ihmisiä liittymään ammattiliittoihin jo heti nuorena ensimmäisen työn ja opiskelun myötä. Se on parasta turvaa.