Käänne ympäristökestävään Eurooppaan on köyhyyttä estävää politiikkaa

Share on FacebookTweet about this on TwitterShare on Google+Email this to someone

Ympäristökriisit, köyhyys, konfliktit ja ihmisioikeusloukkaukset ovat aina kietoutuneet yhteen.

Siksi ilmasto- ja ympäristökriisin ratkaisun tulee olla kaiken politiikan keskiössä ja niihin tulee vastata sosiaalisesti kestävällä tavalla.

Ilmastonmuutos ja monimuotoisuuden kaventuminen katastrofaalisesti eivät ole uusia uhkia. Koko oman elinikäni ne ovat olleet läsnä, mutta olemme valinneet odottaa ja toivoneet että markkinat korjaavat virheemme. Virhe on kuitenkin itse kapitalistinen jatkuvan luonnon resurssien käyttäöön perustuvassa jatkuvan kasvun mallissa.

Nyt seinä on vastassa ja tietoisuus noussut. Nämä ovat viimeiset vaalit, joissa voimme vaikuttaa ilmaston lämpenemisen hillitsemiseen 1,5 asteeseen ja vähentämään massasukupuuttoja. Mikäli laskemme ympäristökriisit etenemään hallitsemattomasti, on meillä edessämme myös kiihtyvä kilpailu vähenevistä resursseista elinkelpoisista alueista, jolloin omistava luokka kyllä pelastaa nahkansa ja muut jäävät rannalle konfliktien keskelle kilpailemaan keskenään. Köyhimmät ja kipeimmät ovat muutoksen suurimmat häviäjät.

Siksi meidän on viipymättä otettava käyttöön kaikki keinot hillitä lämpenemistä ja ympäristötuhoa. Jotta muutos saadaan toteutettua ilman konfliktoitumista, meidän tulee toimia pakottavalla lainsäädännöllä, verotuksella ja investoinneilla, niin ettemme syyllistä pienituloisia ja keskiluokkaa, vaan annamme aitoja vaihtoehtoja ja ilmastokriisi maksatetaan saasteiden tuottajilla.

Ilmastonlämpenemisen pysäyttämistä ei pidä nähdä työn ja toimeentulon vastakohtana. Säilyttääksemme toimeentulon meidän on oltava kärjessä luomassa uutta ympäristökestävää työtä. Jos vain kiellämme asioita, ilman vaihtoehtoisia tapoja, työtä ja investointeja ympäristökestävään toimintaan, emme saa kriisiä ratkaistua vaan levottomuuksia ja vastarintaa aikaan. Siksi rahavirrat tulee kääntää ympäristölle haitallisesta toiminnasta ympäristökestäviin elinkeinoihin ja TKI-toimintaan.

Lento- ja laivaliikennettä tulee verottaa päästöperustaisesti EU:n laajuisesti ja EU:n tulee toimia ripeästi globaalin lentoveron edistämiseksi. Haittaverotuksesta saatavilla tuloilla tulee rakentaa parempaa raideliikenneverkostoa ja kehittää kestävämpiä liikkumisen tapoja lentämisen vaihtoehdoksi.

Energia on suurin päästöjen tuottaja. Siinä on päästävä eroon hiilestä, turpeesta ja lopulta maakaasustakin. Tämä vaatii paitsi napakkaa takarajaa luopumiselle EU:n sisällä, myös investointia tutkimukseen ja kehittämiseen.

Kulutuksessa tulee suunta olla kohtuullisuudessa, kestävyydessä ja kiertotaloudessa. Meillä ei ole varaa kasvattaa kulutusta sitä mukaa kun teknologia kehittyy.

Suomen tulee olla edelläkävijä Euroopassa ja Euroopan globaalisti, jotta olemme luomassa ratkaisut ja pärjäämme taloudellisesti. Myös historiallinen taakka saastuttajana velvoittaa meitä hoitamaan osamme globaalissa rajat ylittävässä kriisissä. Se on parasta pakolais-ja siirtolaispolitiikka sekä rauhanpolitiikka pitkällä aikavälillä.

Suomalainen puhdas luonto ei ole totta tulevaisuudessa jollemme nyt muuta suuntaa