Avainsana-arkisto: sisäilmaonglmat

Tiedolla vai tunteella?

Lahden kaupunginhallitus käsitteli eilen selvitykset Tiirismaan koulun käyttökieltoon asetetun sisäilmaongelmaisen koulun korvaamisen vaihtoehdot. Sivistyslautakunnan varajäsenenä olen kuullut ja saanut kuulla perustelut niin virkamiehiltä sivistystoimialalta kuin poliitikoilta ja kaupunkilaisiltakin. Enkä ole saanut mitään perusteltua syytä muuttaa esitystä peruskorjauksesta uudisrakennuksen kannalle. Päinvastoin.

 

Ymmärrän hyvin että sekä kaupunkilaisia, että päättäjiä seuraa Laune-trauma. Oppilaiden ja henkilökunnan terveyden ja turvallisuuden tulee tietenkin olla ensisijalla. Mutta uusi, etenkään ongelmalliseen paikkaan rakennettaessa ei ole sen varmemmin turvallinen kuin hyvin peruskorjattu.

 

Kaupunginhallituksessa varajäsenenä istuessani tein sen minkä koin ainoaksi rehelliseksi vaihtoehdoksi. Äänestin Tiirismaankoulun perusparannuksen puolesta, siitä huolimatta että jäsenemme, jota syvästi arvostan oli sivistyslautakunnassa toiminut päinvastoin.

 

Ei ole olemassa pomminvarmoja rakennusteknisiä ratkaisuja. Meillä on onnistuneita peruskorjayshankkeita ja susia uudisrakennuksia. Toki myös toidinpäin. Molemmissa toivottavasti myös virheistä opitaan.
Koulurakennuksen ja uudisrakennusvaihtoehdot on tutkittu kaupungin tilakeskuksen ja ulkopuolisen asisntuntijan voimin. Peruskorjaus on täysin mahdollinen. Korjausprosentti on 68, mikä tarkoittaa että vertailut Launeen koulun historiaan voi jä.ttää tykkänään. Tiirismaan kiinteistön tapaus ei millään rinnastu Launeen keissiin. Launetta korjailtiin useaan otteeseen koteloiden, kapseloiden, tiivistäen ja toheloiden senaikaisten, nuttemmin kehnoksi todettujen oppien mukaan. Käsitykset korjausrakentamisesta ovat onneksi muuttuneet. Nyt puretaan riskit perusteellisesti pois, eikä ongelmia aiheuttavia ontelorakenteita ole jäämässä.
Samalla pystytään säästämään pala katoavaa vuosikymmentä. Rakennuksella on erityistä kulttuurihistoriallista ja kaupunkikuvallista arvoa. Itseäni ihmetyttää joidenkin päättäjien ajattelutapa jossa museoammattilaisten arvioille ei anneta arvoa, vaan ne nähdään vastuksena. Sen sijaan että etsittäisiin ratkaisuja sekä suojella että rakentaa turvallisesti, harmitellaan sitä ettei syytä purkuun löydy. Nämä ovat niitä palasia historiaa joita joku 100 vuoden päästä kaipaa, kuten me nyt vaikkapa Puupaavolaa. Emme ehkä kykene näkemään lähihistorian arvoa tässä ajassa. Siksi meillä on museossa tutkijat.
Ennen kaikkea. On helppo paukutella henkseleitä päättäjänä joka lupaa uudisrakennuksia, asiantuntijalausunnoista piittaamatta, jollei tarvitse kantaa huolta siitä että sivistystoimialan, mukaanlukien perusopetuksen käyttötalous on jo nyt tiukilla ja tiukkenee. Uudisrakennus toisi siihen vähintään 200000€:n tiukennukset vuosittain jo nyt näköpiirissä olevien lisäksi ja päälle ne kulut joita tulisi vähintään vuoden, ehkä useamman väistötiloista. VE2 Lotilan koulun viereen näyttää selvityksessä ehkä halvemmalta, onhan se pienempikin. Mutta haastava tontti tuo yllätyksiä ja kuluista puuttuvat vielä kustannukset kulkuväylien ja tiestön muutoksista.
Jos lähdemme tekemään vastuuttomia päätöksiä tunne ja pelko edellä ja koska muutama äänestäjämme vaatii, tulemme tekemään niin jatkossakin ja sitten on turha itkeä päivähoitomaksuja, avustajaresursseja, ryhmäkokokoja, tuntikehyksiä ja valinnaiskurssien määriä. Lahti on panostanut menneinä vuosina hyvin opetukseen. Nyt syliin kaatuneet tilat ovat viemässä opetusta reippaasti alas. Siinä riittää puolustettavaa ilman lisäpaineitakin. Toki me valtuutetut näistä viimekädessä päätämme, mutta en näe valtuustoa joka lisäisi sivistystoimialan budjettia. Nykyisillä valtasuhteilla se raha tapeltaisiin joltain muulta toimialalta ja niukkuutta on viime vuodet jaettu kaikkialla, joten helppoa se ei olisi.
Ja vielä kysymys niille itseoppineille rakennusasiantuntijoille jotka siitä huolimatta että rakennus- ja kaavoitusasiantuntijat pitävät mahdottomana Lotilan koulun viereen rakennettavaa vaihtoehtoa ovat fakkiutuneet siihen ajatukseen. Ihan todellako oman talosi vesienhallinnan näkökulmasta rakentaisit talosi tontillesi rinteeseen tai sen slle etkä mäen päälle?

 

jos voi turvallisesti peruskorjata säilyttäen vanhaa (mikä on myös ekologisempi vaihtoehto), niin miksi aiheuttaa, muka lasten ja opettajien edun nimissä, turhaa viivytystä turvalliselle koululle ja käytännössä leikkauksia opetukseen?