Avainsana-arkisto: Sotemaksut

STM:ltä ohjeistus – Lahti muuttaa B-lääkärintodistusten maksukäytäntönsä

Meillä Lahdessa ja toki muissakin kunnissa tulkitaan välillä lakia uudelleen. Valitettavasti ei aina kaupunkilaisen eduksi. Esimerkiksi on tulkittu että sairaudenhoitoon tarvittavista lakisääteisistä terveyskeskuslääkärien b-lausunnoista, joita tarvitaan sairauden hoitoon tai esimerkiksi Kelalle lääkekorvausten hakemiseksi, voi periä reilun viidenkympin laskun. Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto viime vuonna puuttui oman alueensa kirjaviin käytäntöihin maksuista ohjeistaen kuntia olemaan perimättä maksua lakisääteisistä todistuksista.

Alueellisen tasa-arvon ei kuitenkaan arveltu koskevan Lahtea ja Päijät-Hämettä, vaan vielä pari viikkoa sitten tulkinta samasta laista oli että maksun voi periä ja sama käytäntö koskee koko Päijät-Hämettä ja siitä on paikallisen Avin kanssa keskusteltu. Länsi- ja Sisä-Suomen Avin lausunto kuitenkin perustui oikeudessa koeteltuihin tapauksiin, joten emme halunneet jättää asiaa sikseen.

Kun alueellinen epätasa-arvo oli ilmeinen, teimme 5.9.2016 Vasemmistoliiton Lahden valtuustoryhmänä asiasta valtuustokysymyksen. Kysymykseen ei ole vielä vastattu virallisesti, mutta soten virkamiesten kysyttyä STM:stä neuvoa tuloksena oli viimein valtakunnallinen ohjeistus kunnille (STM Kuntainfo 4/2016 ) Jossa todetaan yksiselitteisesti että terveyskeskuksissa SVB-lomakkeelle laadittava lääkärintodistus tai lääkärinlausunto, jota potilas tarvitsee hakiessaan sairausvakuutuslain (1224/2004) mukaisesti Kansaneläkelaitoksen päätöstä lääkehoidon erityiskorvattavuudesta on maksuton. Lahden kaupunki luopuu maksukäytännöstä terveyspalveluiden johtajan mukaan välittömästi.

Joskus kannattaa valtuutetun tarttua ”lillukan varsiin” epäkohtia huomatessaan. Sieltä varren päästä voi purkautua laajempi vyyhti. STM:n ohjeistus Helpottaa monen kroonisesti sairaan elämää, joille yhdessä maksukorotusten ja lääkeomavastuun nostojen kanssa tuo todistusmaksu on voinut olla hoidon este.

Erityisesti ilahduttaa että lopputulos ei ollut yhden kuntalaisen valituksen läpimeno, vaan valtakunnallinen ohjeistus joka toivottavasti nyt takaa lain toteutumisen niin, ettei sen vahtiminen jää yksittäisten kansalaisten tai valtuutettujen hoidettavaksi.

Kiitos kuuluu siis sille kaupunkilaiselle, joka ensimmäisenä tämän epäkohdan esiin nosti. Kannattaa pitää yhteyttä päättäjiin

Sotebudjetointia sokkona?

Lahden sosiaali- ja terveydenhuolto siirtyy 1.1.2017 osaksi Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymää. Tämän vuoksi sosiaali- ja terveydenhuollon talousarvio on päätetty viedä läpi yhdellä könttäsummalla ilman vastuualuekohtaisia sitovuustasoja. Aivan kuin kuntayhtymä syntyisi tyhjästä. Vaikka kuntarajat häviävät ja perus-erikoissairaanhoito-akseli integroidaan, niin edelleen Lahti kaupunkina maksaa terveydenhuollosta.

Talousarvion könttäsumma pohjautuu olemassa oleviin tarpeisiin.  Meillä lautakunnan jäsenillä on vastuu ja velvollisuus huolehtia raamin riittävyydestä. Nyt päätökset pitäisi viedä eteenpäin säkki päässä. Kasvua on sallittu edellisvuoteen verrattuna prosentin verran, vaikka tilakulut esimerkiksi kaupunginsairaalan valmistuessa lisäävät kasvupainetta. Kasvua menoihin tuo myös ikääntyvä väestö ja heidän palveluntarpeensa.

Sosiaali- ja terveydenhuolto on olut useamman vuoden alibudjetoitu. Ylitykset eivät johdu siitä etteivätkö viranhaltijat tekisi tarkkaa työtä ja pitäisi kuluja kurissa parhaansa mukaan. Aina vyön kiristäminen loputtomiin ei ole se tehokkain tapa, etenkään jos palvelut on lakisääteisesti kuitenkin hoidettava. Liian tiukka talous ja työtahti tuo tullessaan väistämättä sairaspoissaolot. Vaikka me päättäjät puhumme ennaltaehkäisystä, emme rohkene panostaa sen toteutumiseen. Mitä vaikeammaksi tehdään julkisen palvelun saavutettavuus, sitä pidemmälle sairaudet ehtivät edetä.

Hampaat eivät aiheuta intohimoja päättäjissä.
Hampaat eivät aiheuta intohimoja päättäjissä.

Ideologisesti voi oikealla ajatella, ettei julkisesta palvelusta pidä tehdä liian houkuttelevia, jotta ihmiset siirtyvät yksityisten palveluiden käyttäjiksi. Ilmeisesti tällä logiikalla on pidetty suun terveydenhuoltoa äärimmäisen tiukilla vuosikaudet. Vaikka aluehallintovirasto hönkii syystäkin niskaan, ei päättäjiltä löydy tahtoa muuttaa palvelun saavutettavuutta. Kahdellakin hammaslääkäri-hoitaja- työparilla saataisiin parannusta aikaan. Kustannus olisi 181 200 euroa, ei siis vallan mahdottomista summista kyse. Lahden sisällä vallitsee hyvin epätasa-arvoinen lainkin vastainen tilanne; Nastolan alueella ollaan tyytyväisiä palveluun, ajan saa kahdessa viikossa. Palvelut tuottaa Aava ja rahaa kuluu huomattavasti enemmän asukasta kohden. Suun terveys on suurempi asia kuin hampaitten paikkaus. Ja mitä paremmin se toimii jo vauvasta alkaen, sitä pienemmät kustannukset myöhemmällä iällä. Suun terveydenhuolto ei vain taida olla kovin mediaseksikäs puolustettava poliitikoille.

Vanhuspalveluissa on tehty määrätietoista rakenneuudistusta. Painopiste on siirtynyt laitoksista kotiin. Kotihoito on ollut kovilla ja sairauspoissaolot sen mukaisia. Palveluntarpeen kasvaessa kotihoitoon ollaan lisäämässä resurssia joka tosin vastaa vain kasvuun, ei olemassa jo olevaan ylikuormitukseen. Palveluasumista tarvitaan rakennemuutoksesta huolimatta. Yhtään paikkaa ei ole kuitenkaan raamiin lisätty, vaikka tarve vähintään seitsemälle paikalle on olemassa. Jos palveluasuminen sakkaa, kuormittuu kotihoito suotta tai asiakkaat odottavat sairaansijoilla, mikä ei missään nimessä ole tarkoituksen mukaista.

Lahdella on kyseenalainen kunnia periä terveyskeskuslääkärimaksujen lisäksi myös hoitajakäynneistä saman suuruista maksua, mikä valitettavasti kolahtaa juuri pienituloisimpiin, niihin jotka käyttävät julkista terveydenhuoltoa. Summat eivät keskituloiselle ole suuren suuria, mutta riittäviä kaatamaan pienituloisen talouden osuessaan samalle kuulle lääkärimaksujen ja lääkkeiden omavastuun kanssa, joita molempia on rutkasti nostettu ja hallituksen aikeissa on edelleen korottaa. Tämä saattaa estää oikea-aikaisen hakeutumisen hoitoon. Ja kuntataloudelle se saattaa myös olla rasite; miksi maksaa hoitajasta kun Akuutti24:ssä pääsee pienemmällä kululla lääkärille. Näillä käytänteillä ohjaamme kaupunkilaisia käyttämään palveluita kaupungille lopulta kalliimmalla tavalla. Kasvavat taksat ovat omiaan lisäämään terveyseroa sosioekonomisten luokkien välillä.

Hyvinvointipalvelut, siis sosiaalipalvelut, vammaispalvelut, lastensuojelu jne ovat tiukilla myös ensi vuoden, vaikka sosiaalihuoltolain muutos olisi vaatinut resurssointia.

Nämä ja monet muut kriittiset kipupisteet halutaan nyt häivyttää yhden könttäsumman sisään. Ikään kuin paineet poistuisivat hyvinvointikuntayhtymän myötä. Lahti saa yhtymältä ne palvelut mitä se siltä tilaa. Näyttää siltä että oikeistolla on nyt paikka näivettää julkiset palvelut yksityisten tieltä ja pestä kätensä piiloutumalla hyvinvointikuntayhtymän selän taakse.

Oma toiveeni, ja uskoni, on että myös oikealla ja keskellä herätään siihen ettei kuntayhtymän mattokaan ole niin suuri että sinne kaikki ongelmat piiloon mahtuvat, vaan palvelluiden toimivuudesta on kannettava vastuuta ja kaupungin ja sen asukkaiden etu on jouhevasti toimivat julkiset palvelut ja puheissa vilisevät arvot toteutetaan reaalimaailmassa.

 

 

kaupungin taloutta ei voi paikata terveyskeskusmaksuilla Kestävästi

Lahden kaupunginvaltuusto käsitteli 11.4. vastausta Vasemmistoliiton valtuustokysymykseen. Valtuuston esityslistalla pykälä 28

Vasemmistoliiton valtuustoryhmä kysyi:
– Mihin toimenpiteisiin kaupunginhallitus aikoo ryhtyä, että sosiaali- ja terveystoimen maksujen korotusten kielteiset vaikutukset pienituloisiin, pitkäaikaissairaisiin ja vammaisiin potilasryhmiin voidaan viipymättä korjata?
ja
– Millä tavoin kaupunki aikoo siirtyä käytännössä Sosiaali- ja terveyspolitiikassaan pääkaupunkiseudun valitsemaan strategiseen linjaan, jonka mukaan terveyseroja kavennetaan pienituloisiin kohdistuvia maksuja alentamalla ja pyrkimällä maksuttomiin terveyskeskuspalveluihin?

Vastauksia emme saaneet.

Terveyserojen kaventaminen on EU:nkin missio.. Sote-uudistuksen tavoitteena on osaltaan tasata terveyseroja. Alueellisia eroja enemmän terveyseroihin vaikuttaa sosioekonominen tausta. Lahdessa ei ehkäistä terveyseroja, koska se ei ole strategiaan kirjattu. Lahti todella on tässä asiassa uniikki kaupunki.

Julkisia terveyspalveluja käyttävät työelämän ulkopuolella elävät pienituloiset; opiskelijat, eläkeläiset, työttömät, kotiäidit, silpputyöläiset joilla ei työterveyspalveluita käytössään ole. Heistä ne joilla ei ole varoja tai kalliita vakuutuksia joilla piipahtaa yksityiselle. Siis suuriosa heistä on kaupunkilaisia joilla tulojen riittäminen elämiseen on taiteilua. 41,70 on pieni raha. Mutta tuhat euroa tienaavan talouden se, etenkin yhdessä lääkekorvausten omavastuun kanssa, riittää kaatamaan. Viivyttääkö siis terveyskeskukseen menoa vai jättää laskuja maksamatta ja ajautua perintäkierteeseen?

Hoitajamaksun käyttöönotto on huono valinta. Hoitajamaksukäytäntö yhdessä 30% taksakorotuksen kanssa nostaa terveysmenoja kohtuuttomasti ensin tupla ne ja siihen päälle kolmasosa lisää. Etenkin kun ensimmäisistä lääkkeistä menee viidenkympin omavastuupamaus yleensä samassa kuussa terveyskeskusmaksujen kanssa. Kaikilla ei maksukatto täyty ja sitä odotellessa ehtii ilmankin maksukorotuksia joutua pulaan. lääkkeisiin voi upota alkuun satasia kuussa, eivätkä kaikki pienillä tuloilla kituuttavat ole toimeentulotukiasiakkaita, eikä terveyskeskusmaksujen vuoksi tule sellaiseksi päätyäkään.

Sosiaaliasiamiehen selvitys nostaa esiin huolen lääkkeiden ja terveyspalveluiden ostamattajättämisestä maksujen noustua ja erityisesti eläkeläisten ostovoiman huvetessa. Kuntaliitto on ilmiöstä huolissaan. Soste ry ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on kantanut huolta asiasta jo pitkään. Mutta me kuvittelemme paikkaamme kaupungin taloutta taksoilla.

Hoitajamaksun käyttöönoton jälkeen Akuutti24- käynnit ovat kasvaneet 17,3% eikä sillä muka ole mitään yhteyttä maksuihin? Eikä siitä ole syytä huolestua? Kyllä on. Niin kauan kuin lähiklinikan hoitajalle tai lääkärille ei ole varaa ajoissa mennä, tulee Akuutti24-käyttö kasvamaan ja viivästyneen hoidon vuoksi kulut sairauksien hoidosta. Lääkäriin mennään vasta kun on hengenhätä. Ei silloin kun lähiklinikka vielä riittäisi.

Herätys valtuutetut, jos yksilö ei kiinnosta, niin toivottavasti edes kaupungin talous. Ensi vuoden talousarviota valmisteltaessa tulee hoitajamaksu poistaa ja lääkärimaksujen korotukset unohtaa. kaupungin kassaa ei voi kartuttaa silmät ummessa ilman vaikutusten arviointia. Se on jäänyt tekemättä ja siitä kertoo myös tämä onneton ”vastaus” kysymykseemme.

Onneksi samassa kokouksessa päätettiin uudesta Alahden strategiasta. Nyt terveyserojen kaventaminen on myös Lahden tavoite. Toivottavasti suunta muuttuu.