Avainsana-arkisto: Tiirismaa

Kokonaisuus ratkaisee, ei kovin ääni

Kaupunki muuttuu ja palveluverkko sen mukana. Kouluja on perustettu, lakkautettu ja yhdistetty aina. Koko kaupungin palveluverkko on muutoksessa, osa rakennuksista on huonokuntoisia ja epätarkoituksenmukaisia. Lapsimäärät vuosikymmenten saatossa alueilla elävät ja viime vuodet Lahti on painiskellut sen kanssa että vaikka väkiluku ja veronmaksajien määrä ei juuri kasva, niin lapsimäärä kasvaa, mikä on hienoa.

Hyvinvointiyhteiskunnan tarkoitus on turvata kaikille yhdenvertainen mahdollisuus koulutukseen varhaiskasvatuksesta perusopintojen kautta toiselle asteelle ja siitä eteenpäin jos halua on. Järjestelmä ei ole täydellinen, eikä muuttumaton, ei seiniltään eikä sisällöltään, sen pitää mennä eteenpäin. Valitettavasti toki aiemmat ratkaisut ja olemassa olevat tilat sanelevat reunaehtoja. Emme ole tilanteessa jossa voisimme räjäyttää koulut pois ja rakentaa ne täysin tyhjästä haluamallamme tavalla. Kun muutoksia, isoja tai pieniä tapahtuu, niin keskiössä tulee olla lapsen ja nuoren yhdenvertaisuus.

Lahdessa lukioverkko elää myös ajassa. Nyt palveluverkon osalta tilanne on johtamassa siihen, että kaksi lukiota on todennäköisesti pian samalla tontilla. Toinen oppilaitoksista, Tiirismaan lukio, aloitti jo hallinnon yhdistämisestä huhujen alettua kovaäänisen rummutuksen Tipalan perinteistä, Tipalan julkkiksista  ja Tipalan ilmapiiristä, tuloksista ja sitten opettajien tulevista sairaslomista ja opiskelijoiden vääjäämättömästä syrjäytymisestä isossa koulussa. Onneksi myös oikeaa huolta isosta koosta ja oppilailta huolta oppimisen tuesta ja ryhmäkoosta.

Keskustelusta jäi tyystin syrjään yhdistymisen toinen osapuoli Kannaksen lukio. Lukio johon mennään kenties usein heikommalla keskiarvolla, mutta valmistutaan hyvin arvosanoin, jossa sielläkin kannetaan huolta suuren koon vaikutuksista arkeen. Lukion, jolla silläkin on pitkät perinteet ja oma toimintakulttuurinsa ja vahvuutensa. Sen sijaan että Kannaksessa olisivat opiskelijat ja opettajat barrikadeilla pitämässä kiinni ”meidän” oikeudestamme pysyä pienenä, siellä on mietitty mikä on nuorten kannalta yhdenvertaista; se että osin samoissa tiloissa rinnakkain toimii kaksi erilaista lukiota eri sisäänpääsyvaatimuksin kahden rehtorin alla, vaiko se että hallinnosta säästämällä ehkä saisi oppilashuoltoon ja opintojen ohjaukseen resurssia ja oppilaat saman katon alla ovat yhdenvertaisessa asemassa.

On totta että suurista lukioista on vähän kokemusta, eivätkä tutkimukset tue ajatusta että isot lukiot tuovat isot säästöt. Mutta kiistatonta todistusta ei ole myöskään sitä, ettäkö koulu koko yksiselitteisesti johtaa syrjäytymiseen. Todennäköisesti koulun toimintakulttuurilla, esimiestyöllä, henkilökunnalla, opiskelijoiden tukipalveluilla ja ennen kaikkea opintopolun rakentamisella, niin ettei opettaja vaihdu jatkuvasti on vaikutusta oppimistuloksiin kokoa enemmän. Opettajat ovat ammattilaisia, heidän työhönsä kuuluu ainesubstanssin lisäksi osta pitää huoli kasvukipuilevista nuorista. Minä luottaisin Kannaksen koulun opettajan sanaan siitä, että kyllä he ammattilaisina osaavat huolehtia ettei opiskelijoita katoa ja uskon ett samanlainen itseluottamus omaan ammattitaitoon löytyy myös Tiirismaan opettajilta jos tarve vaatii.

Kenelläkään ei ole halua väkivalloin yhdistää kouluja tarpeettomasti, mutta päättäjien lautakunnassa on katsottava kokonaisuutta. Koko kouluverkkoa, ennusteita ikäluokista, kaavoitusta ja ennen kaikkea käyttötaloutta jota jokainen tilainvestointi ja erillinen vajaakäyttöinen liikuntatila tai labraluokka syö vähentäen henkilöstöresurssia. Minusta on tärkeämpää turvata opetusresurssit kuin jonkin erillisen yksikön itsenäisyys. Pitkät perinteet ja kunniakkaat historiat tai opettajien osaaminen ei uuden myötä katoa. On mahdoton yhtälö kokonaisuuden kannalta, että siirtäisimme joitakin kovaäänisimmin huutavia kouluja sivun kokonaistarkastelusta.

koulumaailma uudistuu parhaillaan nopeasti ja laajenee koulun seinien sisältä niin fyysisesti kuin sisällöllisesti ilmiöoppimisen kautta koulun seinien ulkopuolelle. Yhdenkään koulun henkilökuntineen ei pitäisi katsoa maailmaa nyt poteroistaan ja pitää kiinni ”meistä” muita vastaan.

On surullista kuinka elitistisin perustein Tipalaa on puolusteltu, vaikka joka kannanotto toteaa ettei sitä ole kyse sen voi lukea rivien välistä. Ja kyllä me kaikki lahtelaiset tiedämme, viimeistään kun lapsemme ovat koulussa, kuinka kouluja arvotetaan, valitettavasti.

Kyllä me lautakunnan jäsenet kannamme huolta suuresta lukiosta. Se kauhistuttaa, mutta olemme valmiita tekemään töitä sen eteen, että oppilasmäärästä huolimatta jokainen tulee kohdatuksi.

On vaikea ajatella miten tilanne olisi parempi jos sama nuorisomäärä samalla tontilla olisi niin että nuoret ovat eri koulun oppilaita, jolloin ihan jo hallinnollisesti olisi vaikea puuttua tilanteisiin, järjestää jouhevaa arkea ja huolehtia että kaikki saavat sitä tukea mitä tarvitsevat. Erillisillä hallinnoilla vaarannettaisiin oppilaiden yhdenvertaisuus ja vaikeutettaisiin opettajien arkea. Olisi ilmeistä että tilanteessa ei ole mitään järkeä ja tilojen ”lainaaminen” toiselta koululta aiheuttaisi turhaa työtä ja pahimmillaan vallankäyttöä. Kun edessä vääjäämättä olisi yhdistyminen, erillisyydellä pitkitettäisiin sitä pahaa oloa, joka nyt velloo ja joka on valitettavasti tartutettu myös opiskelijoihin. Kenenkään opettajan, opiskelijan, päättäjän tai rehtorin ei pitäisi opiskelijalle viestiä, että jokin muutos aiheuttaa väistämättä huonon lopputuloksen ja kaikki on mennyttä. Tämä on outo viesti jossa koulu on saamassa mahdollisimman pian uudet tarkoituksenmukaiset ja puhtaat tilat.

Vaikka kuinka ymmärrän entisten ja nykyisten Tipalalaisten tuskan luopumisesta ja pelon suuresta oppilasmäärästä, en pysty itselleni rehellisesti nuorten etu edellä perustelemaan erillisiä hallintoja. En millään. Tilanne on toinen jos tilat ovatkin jossain muualla kuin yhteiselä Kampus-alueella. Tosin silloinkin miettisin tarvitaanko kahteen pienehkön lukioon erillisiä rehtoreita keskustan alueella.

Lautakunnassa emme tule päättämään asiasta sen mukaan kuka huutaa ja painostaa eniten. Ja uskokaa pois tulemme varmasti seuraamaan esimerkiksi Jyväskylän ja Vantaan lukioiden toimintakulttuureita ja opintopolkuja ja oppimaan niistä, mikäli tilakysymys johtaa lukioiden hallinnolliseen yhdistämiseen.