Ilmaisunvapauden rajoittamisesta on tullut Lahdessa huolestuttava trendi. Demokratian edellytyksenä on pluralismi mielipiteissä ja niiden ilmaisussa ja korkea kynnys puuttua, edes häiritsevään ja loukkaavaan viestiin. Demokratia ei voi toimia, ilman yhteiskunnallista keskustelua, eikä mikään poliittisen toimija ja julkisen vallan käyttäjä voi olla suojassa kritiikiltä. Demokratiassa lähtökohtana on sanan- ja taiteen vapaus, joka meillä turvataan perustuslain 12 ja 17.3 §:ssä, ulottuen puuttumattomuudesta vapauden edistämiseen. Mielipiteensä ja ajatuksensa saa ilmaista ja sananvapauden rajojen ylitykseen puututaan jälkikäteen. Ei ennalta. Tämän puolesta patsastapauksen keskiöön joutunut Mannerheimkin taisteli.
Poliitikkojen, aivan erityisesti, tulisi pidättäytyä käyttämästä valtaansa väärin tukahduttamalla toimintaansa ja politikkaansa koskevaa keskustelua kielloilla, oikeustoimilla tai uhkailulla. Heidän tulisi esittää omat argumenttinsa ja perustella kansalaisille päätöksiään ja tekemisiään.
Lahden kokoomuksesta on kuitenkin lähdetty selkärankareaktiona juuri näihin toimiin hyvin herkästi. Syksyllä valtuutettu ja aluehallituksen puheenjohtaja Sari Niinistö hyökkäsi teatterinjohtajan kimppuun pyrkien estämään teatteria viestimästä kulttuurileikkauksista. Seuraavaksi kokoomus oli kieltämässä Pride-liputuksen yhdenvertaisuuden edistämiseksi. Nyt se lähti käyttämään jopa otto-oikeutta sanan- ja taiteenvapauden rajoittamiseksi kieltämällä taiteellistettu mielenilmaus presidenttipatsaiden luona valtuutettu ja kaupunkiympäristölautakunnan puheenjohtaja Francis McCarronin johdolla.
On todella huolestuttavaa, että asialla ovat näin kokeneet poliitikot, joille demokratian luulisi olevan pyhää poliitikon rooli erossa operatiivisesta toiminnasta ja etenkin ilmaisunvapaudenrajoittamisesta itsestäänselvyys. Erityisen vastenmielistä on hyökkääminen lakia noudattavien, työnsä huolella tekevien viranhaltijoiden kimppuun, heikentäen näin aivan perusteetta, luottamusta hyvään hallintoon. Kyse ei ole enää yksittäistapauksesta vaan demokratian vaarantavasta toimintamallista.
Hybridivaikuttamisen vetäminen kieltämisen perusteeksi meni jo kohtuuttomuuksin. Kansalliseen turvallisuuteen vetoamalla voidaan joidenkin toimien perusteluista käydä keskustelua suljetun ovin ilman asioiden avaamista julkisuudessa, erittäin painavin perustein. Kansalaiskeskustelua ei silloinkaan voida rajoittaa. Nyt oli kyse vain ilmastotoimien tarpeesta muistuttavista pahvikylteistä patsaiden yhteydestä. Näyttää siltä, että McCarron pitää kansallista turvallisuutta ja Mannerheimiä pelkkänä vitsinä ja keppihevosena naurettavassa kulttuurisodassa.
Lisäksi siinä missä Putinin trollit pyrkivät heikentämään luottoa tutkittuun tietoon, Elokapina vaatii nimenomaan toimia tieteeseen perustuen. Vaikka sanoma tai sanoma miellytä, ei toimijaa voi leimata vaaralliseksi ja vapautta voi ottaa pois. Perustuslain turvaama sanan- ja taiteen vapaus ja kv-sopimukset edellyttävät todella vakavaa yhteiskunnallista uhkaa ilmaisunvapauden rajoittamiselle.
Lahden kokoomuksen toiminta kuuluu aivan toisenlaisiin yhteiskuntiin kuin vapaaseen, demokraattiseen oikeusvaltioon. Se, ettei Lahden kokoomus ole kyennyt tuomitsemaan yksittäisten toimijoidensa demokratian vastaista, poliittisen valtansa käyttämistä ilmaisunvapauden rajoittamiseen, kielii huolestuttavasta, demokratiaa uhkaavasta kehityssuunnasta.
Suomalainen demokratia on liian arvokasta uhrattavaksi naurettaville identiteettisodille tunnekuohujen ohjaamina. Meillä olisi tässä ihan oikeita kohtalon kysymyksiä yhdessä ratkottavaksi – esimerkiksi juuri ilmastonmuutoksen uhka ja kansallisen turvallisuuden kysymykset sekä lahtelaisten palveluiden tulevaisuus. Olisi toivottavaa, että sananvapauden rajoitusten sijasta ehdokkaat esittäisivät perustelut oman politiikkansa puolesta.