kaupungin taloutta ei voi paikata terveyskeskusmaksuilla Kestävästi

Lahden kaupunginvaltuusto käsitteli 11.4. vastausta Vasemmistoliiton valtuustokysymykseen. Valtuuston esityslistalla pykälä 28

Vasemmistoliiton valtuustoryhmä kysyi:
– Mihin toimenpiteisiin kaupunginhallitus aikoo ryhtyä, että sosiaali- ja terveystoimen maksujen korotusten kielteiset vaikutukset pienituloisiin, pitkäaikaissairaisiin ja vammaisiin potilasryhmiin voidaan viipymättä korjata?
ja
– Millä tavoin kaupunki aikoo siirtyä käytännössä Sosiaali- ja terveyspolitiikassaan pääkaupunkiseudun valitsemaan strategiseen linjaan, jonka mukaan terveyseroja kavennetaan pienituloisiin kohdistuvia maksuja alentamalla ja pyrkimällä maksuttomiin terveyskeskuspalveluihin?

Vastauksia emme saaneet.

Terveyserojen kaventaminen on EU:nkin missio.. Sote-uudistuksen tavoitteena on osaltaan tasata terveyseroja. Alueellisia eroja enemmän terveyseroihin vaikuttaa sosioekonominen tausta. Lahdessa ei ehkäistä terveyseroja, koska se ei ole strategiaan kirjattu. Lahti todella on tässä asiassa uniikki kaupunki.

Julkisia terveyspalveluja käyttävät työelämän ulkopuolella elävät pienituloiset; opiskelijat, eläkeläiset, työttömät, kotiäidit, silpputyöläiset joilla ei työterveyspalveluita käytössään ole. Heistä ne joilla ei ole varoja tai kalliita vakuutuksia joilla piipahtaa yksityiselle. Siis suuriosa heistä on kaupunkilaisia joilla tulojen riittäminen elämiseen on taiteilua. 41,70 on pieni raha. Mutta tuhat euroa tienaavan talouden se, etenkin yhdessä lääkekorvausten omavastuun kanssa, riittää kaatamaan. Viivyttääkö siis terveyskeskukseen menoa vai jättää laskuja maksamatta ja ajautua perintäkierteeseen?

Hoitajamaksun käyttöönotto on huono valinta. Hoitajamaksukäytäntö yhdessä 30% taksakorotuksen kanssa nostaa terveysmenoja kohtuuttomasti ensin tupla ne ja siihen päälle kolmasosa lisää. Etenkin kun ensimmäisistä lääkkeistä menee viidenkympin omavastuupamaus yleensä samassa kuussa terveyskeskusmaksujen kanssa. Kaikilla ei maksukatto täyty ja sitä odotellessa ehtii ilmankin maksukorotuksia joutua pulaan. lääkkeisiin voi upota alkuun satasia kuussa, eivätkä kaikki pienillä tuloilla kituuttavat ole toimeentulotukiasiakkaita, eikä terveyskeskusmaksujen vuoksi tule sellaiseksi päätyäkään.

Sosiaaliasiamiehen selvitys nostaa esiin huolen lääkkeiden ja terveyspalveluiden ostamattajättämisestä maksujen noustua ja erityisesti eläkeläisten ostovoiman huvetessa. Kuntaliitto on ilmiöstä huolissaan. Soste ry ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on kantanut huolta asiasta jo pitkään. Mutta me kuvittelemme paikkaamme kaupungin taloutta taksoilla.

Hoitajamaksun käyttöönoton jälkeen Akuutti24- käynnit ovat kasvaneet 17,3% eikä sillä muka ole mitään yhteyttä maksuihin? Eikä siitä ole syytä huolestua? Kyllä on. Niin kauan kuin lähiklinikan hoitajalle tai lääkärille ei ole varaa ajoissa mennä, tulee Akuutti24-käyttö kasvamaan ja viivästyneen hoidon vuoksi kulut sairauksien hoidosta. Lääkäriin mennään vasta kun on hengenhätä. Ei silloin kun lähiklinikka vielä riittäisi.

Herätys valtuutetut, jos yksilö ei kiinnosta, niin toivottavasti edes kaupungin talous. Ensi vuoden talousarviota valmisteltaessa tulee hoitajamaksu poistaa ja lääkärimaksujen korotukset unohtaa. kaupungin kassaa ei voi kartuttaa silmät ummessa ilman vaikutusten arviointia. Se on jäänyt tekemättä ja siitä kertoo myös tämä onneton ”vastaus” kysymykseemme.

Onneksi samassa kokouksessa päätettiin uudesta Alahden strategiasta. Nyt terveyserojen kaventaminen on myös Lahden tavoite. Toivottavasti suunta muuttuu.