Maanantaina käydään Lahden valtuustossa takuulla mielenkiintoinen keskustelu luvan antamisesta Taide- ja muotoilukeskuksen tilojen vuokraamisesta Päijänteenkadulta, kunhan tuleva nimettömänä toistaiseksi pysyttelevä sijoittaja saa LAD-toimijoiden suunnitelmien ja kaupungille tekemän tarjouksen realistisisuuden varmistettua. Taidemuseon aika Vesijärvenkadulla on lopussa. On kettumaista päättäjän kannalta, että on ajettu tilanteeseen jossa nykyisella vuokranantajalla on varaa kiristää ties millainen vuokrasopimus, jollei uutta tilaa löydy, mutta parempi etsiä positiivista ratkaisu ja koittaa tehdä siitä vielä parempi omalla toiminnalla.
Oma suurin huoleni on ollut tuo investori, niillä tiedoilla jotka on olen valmis riskin ottamaan. Uskon että sijoittajalla on intressi saada koko keskus toimimaan ja täyteen toimijoita, mikä mun mielestä on lähtökohta sille että Taide- ja muotoilukeskus hanke voi kaupunginkaan osalta onnistua. Me emme päätä maanantaina nykyisen TAidemuseotoiminnan siirtämisestä Päijänteenkadulle, vaan ihan uudenlaisen toimintakonseptin rakentamisesta uusiin tiloihin, jotka mahdollistavat paljon enemmän kuin nyt.
Keskustelu on keskittynyt tosi paljon taidemuseon talousvaikutuksiin, mikä on ymmärrettävää poliittisen päätöksen kohdalla.
Itse ajattelen tässä eniten kaupunkilaisia. Mun mielestä jokaisella pitää olla pääsy kaupungin omistamien kokoelmien ja hyvien nykytaiteen näyttelyiden äärelle. Saavutettavuus rakentuu taloudellisen, fyysisen saavutettavuuden lisäksi kulttuurisen pääoman varaan. mä haluan että Lahti panostaa voimakkaasti siihen että meidän lapset ja nuoret saavat kartuttaa kulttuurista pääomaansa taidelaitoksissa entistäkin enemmän. Niin että jokainen lapsi oppii että taide on häntä varten. Perhetaustasta ja taloudellisesta tilanteesta huolimatta.
Lahti ei ole keskimäärin rikkaiden kaupunki, siksi lipun hinnan pitää olla kohtuullinen. Museon taloudellinen hyvä kaupungille ei kerry lipputuloista vaan palaavasta rahavirrasta mutkan kautta verokertymään ja hyvinvoinnin lisääntymisen kautta pienenevinä pahoinvoinnin poistamisen kuluina.
Kun Taidekeskus toimii matalan kynnyksen paikkana niin vastaanottajana kuin toimijana, uskon sen kasvattavan hyvinvoivia, luovasti ajattelevia, aktiivisia ja avarakatseisia kaupunkilaisia, joilla on piirun enemmän mahdollisuuksia auki kuin niillä, joilla ei ole samanlaista pääsyä taiteen luokse.
Uskon etä Tajumo-hankkeen porukka jossa myös nuoret ovat hyvin mukana pystyy puristamaan sellaisen konseptin, joka poistaa sosiaalisia esteitä taiteen kokemisen tieltä ja samalla yhdistää eri taiteenaloja ja ihmisiä.
Taloudelliset vaikutukset museokävijöiden palveluiden kulutuksesta ja ostoksista ovat toki se jolla tämä taloudellisesti mahdollistetaan meidän kaupunkilaisille ja toivottavasti myös lähikunnat ymmärtävät mahdollistaa taiodekokemuksia enemmän uudessa Taide- ja muotoilukeskuksessa.
www.mielenterveysseura.fi kulttuuri lisää hyvinvointia
Yle kulttuurin harrastaminen yhta tehokasta kuin liikunta
Arts equal: Taide ja hyvinvointi : katsauksia kansainväliseen tutkimukseen