Joukossa on voimaa

Puheenvuoro Joukkovoima mielenilmauksessa 12.12.2015

Hyvä Joukkovoima!
Me olemme täällä, emmekä viettämässä joulun alusviikkojen kulutusjuhlaa, sillä emme hyväksy perusporvarihallituksen äärimmäistä leikkauspolitiikkaa. Jos joku tavallinen duunari tai rehellinen yrittäjä vielä kuvittelee että oma talous tai Suomi nousee heikentämällä työttömän, eläkeläisen, lapsiperheen toimeentulon edellytyksiä saati hatusta vedetyllä pakkolakisuhmuroinnilla, niin on korkea aika harjata rähmät tajunnasta; teitä on pantu halvalla.

puhe Leikkaukset ja pakkolait eivät johda muuhun kuin perikatoon. Taloustutkijat eivät kannata Suomen hallituksen taloutta supistavaa linjaa. Kukaan asiantuntija, edes Etla, ei usko pakolakien työllisyyslupauksiin. Yritykset saavat kyllä pikavoiton, mutta yhtään työpaikkaa ei synny. Kilpailukykyvaikutusten ei uskota purevan ja jos purevat niin vasta vuosien päästä. Tosin silloin meillä onkin jo paljon suuremmat ongelmat. Hallituksen toimet vievät ostovoiman syöksykierteeseen. Jos yrittäjä luuli että hallitus ajaa hänen asiaansa, niin halvalla pantiin. Lappu on monen palveluyrittäjän luukulla.

Jos vastausta haetaan viennistä ja haaveilemalla halpatyömarkkinoista Suomessa, niin todettakoon että finanssikapitalismi maalasi itsensä nurkkaan jo aikaa sitten. Myös globaalisti. Uusliberaalilla aikakaudella tuloeroja on kasvatettu sillä seurauksella, että vain harveneva joukko pystyy pitämän yhteiskunnan kasvuvaatimusta kasassa. Silmukka kiristyy. Julkinen sektori ja sosiaaliturva on ajettu alas. Sosiaaliturva korvaantuu kulutusluotoilla ja lupauksilla paremmasta. Kansalaisen kelpoisuus ja valta määrittyy kulutusmahdollisuuksien mukaan. Yhä useampi putoaa läpi jo velkaverkostakin ja jää yhteiskunnan ulkopuolella.

Tämä aika on malliesimerkki sosiaalisen eriarvoistumisen uhasta yhteiskuntarauhalle. Epäoikeudenmukaisuuden tunne saa aikaan ennakkoluuloista rasistista vihaa toista vähempivaltaista kohtaan. Köyhät laitetaan tappelemaan vastakkain, todellisen kuoriessa kermat päältä.

Epäoikeudenmukaisuus ei pukeudu terroristipartaan tai burkhaan. Epäoikeudenmukaisuus kulkee hyväntahtoisuuteen verhoutuneena kuten lastensairaalaenkeli Anne Berner. Ihmiset ovat hyväntahtoisia. Kuka olisi niin sydämetön ettei haluaisi sairaalaa lapsille kun paha valtio ei sitä pysty muka rakentamaan? Tai joku ei halua valtion rakentavan, koska voi hyväuskoisten hölmöjen rahalla rakentaa sairaalan ja kääriä samalla 3,5 miljoonan vuosittaiset voitot ”hyväntekeväisyydestään”. Sankariteollaan Berner singahti samalla eduskuntaan ja liikenne- ja viestintäministeriksi. Aikaansaava nainen yksityistää minkä ehtii ja pyrkii mahdollistamaan yrityksensä harjoittaman veronkieron jatkossakin ja piilottaisi mieluusti omaisuutensa hallintarekisterilain avulla.

Mutta, Berner on vain yksi esimerkki siitä miten julkisen talouden hyvä, teidän veronmaksajien rahat, jaetaan harvoille. Berner on vain yksi, joka tarttui tilaisuuteen, jollaisia Lipposen hallituksen aikana alkanut, uusliberaali aalto tarjoilee kiihtyvällä tahdilla.
Se mitä meille myydään nyt ”valinnan vapautena” on verovarojen ja julkisen valan siirtoa suuryrityksille. Yksityinen sairaala, lääkäri, junaliikenne tai päiväkoti ei ole julkista halvempi tai tehokkaampi. Sen ainoa hyvä puoli on että julkinen sektori takaa riskittömät tulovirrat yrittäjälle joka junailee varat osinkoina veroparatiisiin. Julkisen talouden supistamisen kierre on valmis sillä sekunnilla kun ammumme itseämme jalkaan ulkoistamalla terveyspalveluita tai hoivapalveluita. Valitettavasti palvelujen maksajat ja käyttäjät eivät kuulu hyötyjiin.

Meidän on palautettava julkiset palvelut niille kuuluvaan arvoon ja takaisin suoraan ohjaukseen.
Meidän on palautettava ihmisarvo ja solidaarisuus takaisin päätöksenteon keskiöön.
Tyhjät puheet kilpailukyvystä ja kestävyysvajeen kuromisesta. kipeistä leikkauksista, eivät ole ratkaisu, eivät edes laastari. Niillä syyllistetään kansa luopumaan moraalista. Jos annamme porvareille vallan murentaa entisen hyvinvointivaltiomme rakenteet he tekevät sen kyllä. Vain vastuullinen sosiaalipolitiikka, reilu tulonjako ja elvyttävä talouspolitiikka voivat estää katastrofin johon hallitus maata vie.

Duunari, yrittäjä , työtön, itsensä työllistäjä ja eläkeläinen: Me olette samassa veneessä kaikki. Me tarvitsemme ostovoimaa, asiakkaan, toimeentulon, katon pään päälle ja ystävät ympärille, me tarvitsemme julkisia palveluita kohdusta hautaan. Meillä on oikeus toimeentuloon ja vaikuttaa yhteisen pääomamme käyttöön
ja me voitte toisianne tukien tehdä paremman tulevaisuuden. Yrittäjää ei auta työttömän liian matala sosiaaliturva, AY-liike ei ole työttömän tuho, vaan turva. Kukaan ei hyödy kilpailua vääristävän orjatyön teettämisestä, tai siitä että eläkeläinen näkee nälkää. Kaikkein hävyttömintä hallitukselta on riistää heiltä jotka eivät enää elintasoonsa voi vaikuttaa, aikana jolloin todellisuudessa rahaa on ratkaisemaan vaikka kaikki ongelmat, kun vain jaamme sen oikein.

Hallitus on antanut kurittamilleen kunnille mahdollisuuden paikata talouttaan nostamalla taksoja ja maksuja. Paljonko valtion talous paranee sillä että korotamme työttömien, eläkeläisten ja erilaisten väliinputoajien sosiaali- ja terveysmaksuja? Olkoonkin että on maksukatto, kaikilla se ei täyty. Päättäjille on vieras ajatus että kolme kymppiä on este mennä lääkäriin, mutta kun ei ole mistä ottaa se on sitä. Se voi olla este hakeutua hoitoon.
Paljonko säästyy kun sairautta ei hoideta oikeaan aikaan vaan vasta kroonistuneena tai pitkälle edenneenä, kenties työkyvyttömyyden aiheuttaneena tai laitoshoitoa edellyttävänä.
Voimme kapinoida kunnissa, voimme kieltäytyä lähtemästä mukaan SSS:n julmaan leikkiin jossa heikoin lenkki putoaa pelistä pois. Miksi toimisimme hallituksen linjan mukaan? Hallituksen , jonka ainoat hyvät päätökset ovat olleet ne joilla se on peruuttanut omista päätöksistään.

Voimme kieltäytyä, koska uskomme yhteiseen hyvään, lähimmäisestä huolehtimisen tärkeyteen ja ihmisyyteen.