Puheenvuoro 15.5. Kaupunginhallituksen vastaus valtuustokysymykseen Lamkin päätöksistä. (Valtuuston esityslista)
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut,
Nyt tulee kritiikkiä. Jos tuntee lahtelaisen muotoilu- ja taidekoulutuksen historian, tietää hävetä olla nyt lahtelainen päättäjä.
Vastaus valtuustokysymykseen on pettymys ja kertoo lähinnä Lahden ammattikorkeakoulun johdon näköalattomuudesta ja kaupunginhallituksen haluttomuudesta kantaa vastuuta koulutuspolitiikasta ja hahmottaa päätösten merkitystä valtakunnallisesti ja paikallisesti.
Kun yhtiöitä perustetaan, yhtiöittämisintoilijat painottavat omistajaohjausta, nyt vakuutetaan ettei ammattikorkeakoulun koulutusohjelmiin puuttuminen ole mahdollista. Eikö koulutuspolitiikan ja samalla elinkeinopolitikan toteuttaminen ammattikorkeakoulun kautta ole kaupungin tehtävien ydintä? Ja koulutukseen tehtävien tärkeiden painopisteiden heikentäminen syy puuttua tytäryhtiön toimintaan?
1970- luvulla kaupunki näki tärkeänä perustaa Lahden taideoppilaitoksen joka sisälsi bauhaus-eetoksella toimien taideteollisen koulutuksen, nykyisen muotsikan ja vapaan taiteen koulutuksen, eli vuonna 12 lakkautetun Taideinstituutin edeltäjän.
Muotoilu ja taide nähtiin yhteiskunnallisesti tärkeinä ja niihin satsattiin kaupungin taloudellista pääomaa. Vielä myöhemmin 80-luvulla Lahdessa näytti olevan myös siinä määrin kulttuurista ja sivistyksellistä pääomaa, että kultaseppäliiton korumuotoilun koulutus siirrettiin Helsinistä Lahteen.
Lamkin menestyksen perusta on ollut laaja-alaisessa kansainvälisesti arvostetussa taiteen ja muotoilun koulutuksessa. Kun Lamk leikkaa mielestään rönsyjä, se on katkonut juuret ja nyt hakataan runkoa.
Vastauksessa Muotoilun asemaa erityisvahvuutena korostetaan ja kerrotaan että ”uudistusten” eli siis koru- ja vaatemuotoilun lakkauttamisen, taustalla ovat työelämän muuttuneet tarpeet.
On vaikea hahmottaa miten tämä argumentti on perusteltavissa kun alojen työnantajia, järjestöjä tai asiantuntijoita ei ole kuultu lainkaan. Kultaseppäliitolle, alan muille järjestöille ja työnantajille lakkautukset tulivat täysin yllätyksinä, vaikka tiedossa olivat kavenneet resurssit.
Ei kai kukaan voinut ennakoida että maan ainoa, kansainvälisesti tunnettu korumuotoilun korkeakoulutus Suomesta lakkautettaisiin?
Tai että valtavassa viennin kasvuboomissa elävää vaatesuunnittelua haluttaisiin lakkauttaa oppilaitoksesta jonka mukaan (suora lainaus vastauksesta) ”Tavoitteena on että LAMK on Suomen vetovoimaisimpien ammattikorkeakoulujen joukossa kaikilla koulutusaloillaan, joista muotoilu on yksi tärkeimmistä”?
Vaateteollisuus todella kasvoi yli 15% viimeisen vuoden aikana.
Vastauksesta ei ilmene että Lamkin johtoryhmän ja hallituksen päätösten seurauksena oppilaistoksen suosituimman koulutusalan hakijamäärä romahti tänä keväänä yli 40% viime vuodesta. Lukujen pitäisi pysäyttääohto miettimään onko tehdyt ratkaisut ja toimintatavat oikeita.
Lamkin johto arvelee vastauksessa että virhe tapahtui tiedotuksessa.
Väitän että virhe tapahtui lakkautusten valmistelussa toimintakulttuurin mukaisesti salassa.
Ammattikorkeakoulu jatkaa surullista linjaa jossa johto ei kuuntele henkilökuntaa tai opiskelijoita, sen enempää kuin sidosryhmiä ja asiantuntijoita.
Muutosprosessit voidaan resurssien muuttuessa hoitaa rakentavasti alhaalta ylöspäin, antaen niiden jotka parhaiten tietävät, löytää ratkaisut tulevaisuuden haasteisiin romuttamatta pysyvästi pieniä, mutta kokonaisuuden kannalta tärkeitä aloja. Nyt ei ole haluttu kehittää, uudistaa tai muuntua. Näköala on ollut kapea ja kokonaisuutta ymmärtämätön.
Kun maan hallitus ei ymmärrä pieniä aloja, kulttuurin ja koulutuksen moninaisuuden tärkeyttä, sitä tärkeämmäksi sen ymmärtäminen kunnissa nousee. Nyt yksi ala kuolee pois.
Voiko Lamkin johto tästäkin taideinstituutin, Muten ja elokuva- ja Tv- linjan jälkeen pestä kätensä? Ja kaupunginhallitus väittää ettei mitään ollut tehtävissä kun lahtelaisen koulutuksen kruununjalokiviä vietiin? Lamk tuskin pystyy tätä aukkoa ja johtamiskulttuuriaan brändimuotoilemaan hyväksi.