yritysten etu ei voi ohittaa perheiden yhdenvertaisuutta lakisääteisessä palvelussa

Varhaiskasvatuksen palvelusetelikeskustelua on käyty mediassa lähinnä yrittäjien ja kokoomuksen äänellä.
Valtuusto päätti joulukuussa talousarvion yhteydessä ottaa käyttöön varhaiskavatuksen palvelusetelin kasvattaakseen yksityisen varhaiskasvatuksen osuutta ja säästääkseen miljoonia. Palvelusetelin tiedetään eriarvoistavan lapset ja palveluntuottajat. Palveluestelillä on tarkoitus tarjota perheille täysin julkista vastaavaa palvelua. Samaan hintaan samoin ehdoin. Kun perhe kaupungin sivuilta etsii palvelua ja kaupunki sen maksaa ei asiakkaalle saa tulla vastaan yllätyksiä; muuttuvia aukioloaikoja, lisämaksuja tai varsinkaan vastausta ettei oteta asiakkaaksi vaikka paikkoja olisi. Kaupunkilaisten tulee olla yhdenvertaisessa asemassa paikkoja hakiessaan niin taustaltaan kuin taloudellisilta edellytyksiltään.

Tämän vuoksi ehdoista karsiminen ei voi olla lähtökohta. Lautakunta kuuli tammikuussa perustellun ja kattavan esittelyn sääntökirjaohjeista ja sai sen luettavakseen jo edellisvuoden puolella. Esittelyssä ei tullut esille mitään suuria muutostarpeita. Järkevin vertailukohta palvelusetelin hinnalle on verrokkikaupunkien taso. Kuitenkin yrittäjien ja ilmeisesti kokoomuksen paineesta esitys oli muuttunut niin että lähtösumma oli kasvanut 850€:n joka on valtakunnallissesti täysin kärkitasoa ja kerroin 1,75 taas huiteli aivan omissa lukemissaan. Ihan yksinkertaisimmillakin markkinalogiikan lainalaisuuksilla voinee ymmärtää että valtakunnan avokätisin tarjous ei estä isoja ketjuja tulemasta markkinoille, vaan päinvastoin. Pääomasijoittaja tulee sinne missä tuotto on varmin ja suurin. Yrittäjät ovat perustelleet vaatimustaan hinnan nostoon pienten paikallisten edellytyksillä pärjätäkilpsilussa. Korkealla hinnalla pieniä ei voi turvata.

Lautakunta palautti päätöksessään summat valtakunnallisesti kilpailukylyiseen mutta vastuullisempaan kastiin, mutta piti suuresta kertoimesta kiinni, jotta alle kolmivuotiaista ei koidu tappiota yrittäjille, näin se on reilumpi perheille kuin kerrointa laskemalla.

On vaikea uskoa että yksikään valtuutettu kuvitteli, että palvelusetelijärjestelmän voi rakentaa jotenkin paikallista pienyrittäjää suosivaksi, kun tavoite on houkutella uusia päiväkotiyrittäjiä ja nollamaksuluokka on vähän monimutkaisemmalla sanamuodolla sidottu päätökseen ja ollut ehtona siitä päättämiselle. Kuitenkin oikea laita olisi tästä tärkeimmästä elementistä, kunnalliseen verrattavasta hinnoittelusta valmis luopumaan ja samalla lasten yhdenvertaisuudesta. Varhaiskasvatuksen eriytyminen on todellinen uhka, johon Lahden kaupungilla jossa sosioekonomisen taustan eriarvoistuminen näkyy muutenkin räikeästi ole varaa.

Arvostan jokaista hyvää varhaiskasvatustyötä tuottavaa yrittäjää, mutta kaupungin päättäjänä tehtäväni on turvata perheiden palvelut. Lasten yhdenvertaisuus menee edelle tilanteessa jossa ei ole enää mahdollista estää yritysten ja lasten eriarvoistumista. Kokonaisuus on olennainen.

Yrittäjiä ei pakoteta palvelusetelin piiriin, vanha ”Lahti-lisä” jää voimaan. Jos yrittäjä lähtee palvelusetelijärjestelmään yritys luopuu osin vapaudestaan, mutta tilalle tulee takuuvarma täyttöaste ja tuotto, jollei itse sitten karkota asiakkaita. Yrittäjät, joita paljon äänessä asiasta ollut Outi Hongisto edustaa, ovat mallin lobanneet sillä lupauksella että yksityinen tuottaa palvelun laadukkaammin ja halvemmalla. Nyt näyttöjä, kiitos.

Kun lautakunnassa tehdään kaupunkilaisten äänestämillä voimasuhteilla päätöksiä olisi demokratiaa halventavaa viedä päätös kaupunginhallitukseen, jossa valtasuhteet eivät edusta vaalitulosta.

happy friends having fun together