Koronavaurioita ei korjata talousvastuupopulismilla

Lahti tekee lähes neljänkymmenen miljoonan ylijäämän viime vuodelta. Ylijäämä koostuu lähinnä valtion tuesta, jolla on ollut tarkoitus paikata koronan vaikutusta erityisoloissa oppimiseen, työllisyyteen ja sotekuluihin. Niitä ei ole tarkoitettu kaupungin sukanvarteen. Nyt ei ole talousvastuunkantopopulismin, vaan hyvinvointi- ja hoitovajeen paikkaamisen aika.

Päihdeongelmat, pitkäaikaistyöttömyys, matala koulutusaste ja ylisukupolvinen syrjäytyminen ovat Lahden talouden ja asukkaiden hyvinvoinnin vitsaus. Ne eivät korjaannu leikkaamalla hyvinvoinnista, vaan yksilöä tukemalla ja pitkällä aikavälillä koulutuksen tasa-arvoa lisäämällä.

Koronarajoituksilla on ollut rajujakin vaikutuksia niin lasten oppimiseen kuin hyvinvointiinkin. Nämä vaikutukset tulevat todella näkyviin, kun yhteiskunta palaa takaisin normaaliin.

Korona näkyy Lahdessakin myös asunnottomuuden ja päihteidenkäytön kasvuna. Erosta päihdeongelmien kautta velkakierteeseen luisuva yksinäinen mies tarvitsee apua nyt. Yksinäisyyttään alkoholilla paikkaava vanhus ja mielenterveysongelmiaan päihteillä hoitava nuori tarvitsee avun tänään. Heitä ei auta yritysystävällisyys. Uupuneen vanhemman voimavarat eivät riitä oireilevan lapsen tukemiseen koulutiellä ilman tukea ja apua. Näiden kierteiden katkaisemisen pitäisi olla jokaisen päättäjän prioriteettina.

Lisäksi korjattavana on lievempiä sosiaalisen eristyksen, liikkumattomuuden ja hoitamatta jääneiden sairauksien vaikutuksia, joiden korjaamisessa kaupungin palveluilla on olennainen rooli. Tässä tilanteessa sivistyksen leikkauslistat tulee unohtaa. Ilman merkittävää palvelutason laskua, ei niistä selviä ja siihen laskuun meillä ei ole varaa.

Lahtelaiset tarvitsevat nyt tukea ja henkilöstö happea, ei leikkauksia vain, jotta voimme osoittaa kykenevämme ”kipeisiin leikkauksiin”. Juuri sellaisten satoa olemme viime vuosikymmenet kantaneet. Virheistä kannattaa ottaa opiksi.

Kuvituskuvassa Elisa Lientolan mietteliäs kuva.